|
|
Puolustusministeri Carl Haglund perehtymässä
maavoimien toimintaan Niinisalossa joulukuussa
2012. |
Puolustusministeri Carl Haglund, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittely on parhaillaan käynnissä eduskunnassa. Puolustuskyvyn rakentamista ja ylläpitoa koskien selonteossa mainitaan, että ”ympäristön osalta lähtökohtina ovat kestävä kehitys, vastuu toiminnan haittavaikutuksista ja pyrkimys niiden ennaltaehkäisyyn.” Miten edellä mainitut periaatteet ja puolustuskyvyn ylläpito ovat yhdistettävissä?
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille, näin säädetään Suomen perustuslaissa. Myös puolustushallinto kantaa vastuunsa ja ottaa toiminnassaan huomioon ympäristönsuojelulliset seikat mahdollisimman hyvin.
Puolustushallinnossa on kestävän kehityksen ohjelma, jonka toimeenpano käynnistettiin vuonna 2010. Ohjelman tavoitteena on jalkauttaa kestävän kehityksen periaatteet puolustushallintoon. Huomioitava on niin puolustushallinnon lakisääteiset tehtävät, toiminnan erityispiirteet kuin ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset kuin kulttuurillisetkin ulottuvuudet.
Miten ohjelman toimeenpanossa on onnistuttu tähän mennessä?
Ohjelman toimeenpanosta on jo saatu myönteisiä tuloksia ja tätä kehitystä on tarkoitus johdonmukaisesti jatkaa.
Puolustushallinnon ja ympäristön suhde on monitahoinen. Mielihyvällä voin todeta, että puolustushallinnossa on ympäristöosaamista ja halua huolehtia elinympäristöstämme. Näin on toimittu jo pitkään. Ympäristöasioissa toiminta perustuu myös laajaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kansallisista yhteistyökumppaneista mainittakoon erityisesti ympäristöhallinto ja Metsähallitus.
Näen asian niin, että vastuullinen ympäristötoiminta on puolustushallinnon toiminnan ehdoton lähtökohta ja se tukee myös puolustuskyvyn ylläpitoa ja kehittämistä. Ilman vastuullista ympäristötoimintaa putoaa pohja pois myös muulta toiminnalta.
Minkälaisena näette luonnon monimuotoisuuden vaikutukset turvallisuusympäristön kehitykseen?
Luonnon monimuotoisuudella ja turvallisuusympäristöllämme on kahdensuuntainen syy-seuraus-suhde. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen heikkeneminen voivat edesauttaa konfliktien syntyä ja toisaalta olla myös seurausta konflikteista.
Puolustuspolitiikassa myös globaalit ympäristöhaasteet, kuten luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos, on otettava huomioon. Myös kriisinhallinnassa on ymmärrettävä kriisin ja kriisinhallintatyön vaikutukset ympäristöön.
Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa periaatepäätöksen Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2012-2020. Mitä strategian toimeenpano tarkoittaa puolustushallinnon näkökulmasta?
Strategian toimeenpano liittyy puolustusvoimien käytössä oleviin alueisiin, joita kehitetään maanpuolustuksellisista lähtökohdista ottaen vastuullisesti huomioon luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön vaatimukset.
Yhteensovittaminen tapahtuu yhteistyössä Metsähallituksen kanssa, joka huolehtii luonnonsuojelusta myös sotilasalueilla.
Mitä luonto merkitsee teille itsellenne? Ainakin Euroopan parlamentissa ollessanne teitte töitä Itämeri-strategian eteen.
Pitää paikkaansa. Itämeren suojelu on minulle hyvin tärkeä asia. Mutta laajemminkin ajateltuna suomalainen luonto on vertaansa vailla oleva kansallisaarre, ja siitä on pidettävä erittäin hyvää huolta.
Itse viihdyn hyvin saaristomaisemissa. Meren äärellä pystyn rauhoittumaan, mutta kiireen keskellä nautin myös lenkkipolulla liikkumisesta. Myös hyvin perinteiset ulkotyöt omassa pihapiirissä ovat suosikkejani.
Teksti: Eemeli Peltonen
Kuvat: puolustusministeriö
Takaisin etusivulle
