Kuva: Jari Ilmonen

”Kevät on ollut kiireistä valmistelujen aikaa ja langanpätkiä on solmittu yhteen mitä erilaisimmista suunnista. Kaikilla kahdeksalla kohdealueellamme on kerätty olemassa olevia aineistoja, kartoitettu sopivia maastokohteita ja laadittu toteuttamissuunnitelmia”, puhkuu projektipäällikkö Pauliina Louhi Metsähallitukselta innoissaan. Toimijat odottelevat maaston kuivumista ja kevättulvien laskemista, jolloin päästään aloittamaa käytännön toimenpiteitä.

Yhteisiä ja paikallisia toimenpiteitä

Kaikilla kohdealueilla toteutetaan vesiensuojelutoimenpiteitä valuma-alueilla sekä kunnostetaan virtavesiä tai järvialueita. Näiden lisäksi jokaisella alueella on omia, paikallisesti kohdistettuja toimenpiteitä.  Hankkeen kaksi ensimmäistä toteutusvuotta ovat lähes valmiiksi suunniteltuja, mutta loppuvuosien askelkuviot hakevat vielä paikkaansa.

Esimerkiksi Mustionjoella järjestetyn yleisötilaisuudessa tarjottiin paikallisille maanviljelijöille mahdollisuutta teettää tilojen peltolohkoille eroosioherkkyyskartat sekä arvioida tuotteidensa rehevöittävää vesistövaikutusta. Mustionjoella, kuten muillakin hankkeen alueilla, osa suunnitelluista kohteista sijaitsee yksityismailla, joten hankkeessa toivotaan sujuvaa yhteistyötä maanomistajien kanssa.

Sisävesien aarteita kartoitetaan pinnan alta

Kesällä pyörähtää käyntiin myös vedenalaisen luonnon ja kulttuuriperinnön kartoitukset soveltaen merialueilla toimineen VELMU – hankkeen kokemuksia. Geologian tutkimuskeskus toteuttaa Etelä-Konnevedellä ja Puruvedellä kaikuluotauksia pohjanlaatukartan tuottamiseksi. Metsähallitus kartoittaa samojen alueiden vesikasvillisuutta ja Suomen ympäristökeskus mallintaa hydrologisia olosuhteita. Samoilla alueilla kartoittavat Luonnonvarakeskus ja Jyväskylän yliopisto tärkeitä kalojen poikasalueita ja keräävät tietoa selkärangattomista pohjaeläimistä.

Suurimpana tavoitteena on toimiva yhteistyö

Poikkeuksellisen pitkä hankeaika, lähes 7 vuotta, tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden rakentaa pitkäjänteistä yhteistyötä erilaisten toimijoiden ja alueiden välille sijainnista riippumatta. Vesistöt ovat aina kiinnostaneet innokkaita talkootyöläisiä, virkamiehiä, tutkijoita, toiminnanharjoittajia ja luonnossa liikkujia, mutta koskaan ennen meillä ei ole ollut yhtä hyvää tilaisuutta toimia yhteistyössä vesiperintömme säilyttämiseksi.

- FRESHABIT:ssa on jo ensimmäisen kevään aikana saatu aikaiseksi reipasta kuhinaa, joten tästä on hyvä jatkaa kesällä maastossa, iloitsee Louhi. Jutellaan lisää Lappeenrannan vesistökunnostusseminaarissa kesäkuussa!

Lisätietoja:

Pauliina Louhi, Metsähallitus, luontopalvelut, p. 040 632 5253, etunimi.sukunimi@metsa.fi
Jari Ilmonen, Metsähallitus, luontopalvelut, p. 040 831 8307, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Paluu etusivulle