AKVA - tietoa Salon ja Kemiönsaaren vesistöistä (2012-2014) -hankkeen tavoitteena oli lisätä kansalaisten tietoa ja kiinnostusta vesistöihin ja vesien hoitoon liittyvissä asioissa. Salon kansalaisopiston hallinnoimassa hankkeessa ihmisten asenteisiin pyrittiin vaikuttamaan tekemällä oppimisen kautta.  Hankkeen aikana järjestettiin lähes 50 tilaisuutta: luentoja, lähiopetusjaksoja, työpajoja, retkiä ja vesiluontopäiviä. Osallistujia oli marraskuun loppuun mennessä ollut noin 700.

Yhteistyöllä eteenpäin

Viimeinen syksy käynnistyi Yhteistyöllä eteenpäin -kurssilla, jossa etsittiin vuorovaikutuksen kautta keinoja paikalleen jumiutuneiden vesistönkunnostushankkeiden uudelleen käynnistämiseen. Syksyllä oli myös useita retkiä mm. Mustialan kuninkaankartanolle Tammelaan ja Vänön saarelle Saaristomeren kansallispuistoon. Kaikissa yhdeksässä Salon entisessä kuntakeskuksessa järjestettiin Haja-asutuksen jätevesi-ilta. Sinileväklinikka puolestaan oli mukana viidessä Salon kylien kesätapahtumassa. Vuoden lopuksi järjestetään valokuvaaja Jarmo Markkasen vetämän Vesiluontoa tutuksi ja valokuviksi-valokuvauskurssin otoksista koottu näyttely Salon kauppakeskuksessa.
 
Projektipäällikkö Päivi Joki-Heiskala vastaa kysymyksiin

Mikä erityisesti kiinnosti osallistujia ja seudun asukkaita? Toivottiinko toiminnalle jatkuvuutta?

Kaikista kursseista on pidetty ja niitä on kiitelty. Erityisesti retket ovat olleet suosittuja. Jatkuvuutta on toivottu kaikkiin koulutuksiin, jotka liittyvät vesistöihin.

Näyttääkö siltä, että ihmisten mielenkiinto vesistöjen kunnostuksiin ja hoitoon on lisääntynyt? Miten se on havaittavissa?

Hanke synnytti lehdistössä keskustelua vesistöjen kunnostuksesta. Monet nuoret, lapset ja perheet ovat osallistuneet kursseille, ja varmaankin huomaavat nyt vesiin liittyvän tiedon paremmin mediassa ja kouluissa. Perinteisesti järvien hoitoyhdistyksissä on podettu sitä, että väki on eläkeläisvoittoista, eikä nuoria saada mukaan. Hanke edisti uusien, eri-ikäisten ihmisten kiinnostusta vesistöjen hoitoon.

Onko ihmisten innostus jo kantanut näkyvää hedelmää kuten uusia hanke-ehdotuksia, ideoita tai toimintaa?

"Yhteistyöllä eteenpäin" -kurssin tuloksena yhdellä alueella on syntymässä vesiensuojelupainotteista metsänhoidonsuunnittelua yhdessä maanomistajien kanssa. Lisäksi kurssin aikana purettiin hyvinkin tulehtuneita välejä eräällä alueella kaivostoimintaan liittyvien toimijoiden välillä ja saatiin toimijat keskustelemaan keskenään niin hyvin, että kurssiin osallistuneet organisaatiot ja yksittäiset kansalaiset ovat valmistelemassa yhteistä verkostoa alueelle.

Yksi järviyhdistys on ryhtynyt toimiin kunnan lopetettua järven hapetuksen, ja käyttää apunaan hankkeen avulla saamiaan tietoja ja kontakteja. Jotkut yhdistykset ottavat itse vesinäytteitä ja toimittavat niitä Turkuun laboratorioon tutkittavaksi. Osa yhdistyksistä käsittelee vedenlaadun seuranannan tuloksia ja etsii viranomaisten tallentamaa tietoa Oivasta. Ruo’on käyttöä pellolla suunnitellaan jatkettavaksi uudessa hankkeessa.

Saimme ympäristöministeriön  RAKI-rahaa lähialueiden ihmisten jatkoauttamiseen vesistöjen kunnostamiseen liittyvissä asioissa ”tekemällä oppien” -periaatteella.  Siten työ jatkuu vähän eri muodossa seuraavat kaksi vuotta puolipäiväisen hankekoordinaattorin avulla.

Miten hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää tästä eteenpäin?

Hankkeen luennot ja muuta materiaalia on www-sivuillamme ainakin pari vuotta eteenpäin  ja siellä on myös vuoden 2014 kaikki luennot videoituina.

Mikä sinusta projektipäällikkönä on ollut antoisinta hanketyöskentelyssä?

Mahtavat, kotimaiset vesiasioiden luennoitsijat ja opettajat, jotka paneutuvat aiheeseensa ja osaavat opettaa mielenkiintoisesti. Voin lämpimästi suositella yhteistyötä kansalais- ja työväenopistojen kanssa vesiaiheisten kurssien, seminaarien, työpajojen yms. järjestämisessä.


Teksti:

Katri Sarres, Suomen ympäristökeskus

Lisätietoja:

Päivi Joki-Heiskala, etunimi.sukunimi@somero.fi
www.salonakva.fi


Paluu etusivulle