 |
Ruovedellä mätirasiaistutuksiin osallistuivat osakaskuntalaiset
Asko Laaka (vas.) ja Allan Arponen (oik.). Kuva: KVVY
|
Pirkanmaalla toimivat kalastusalueet ovat aktiivisesti
lähteneet parantamaan virtavesien ja niissä elävien taimenkantojen tilaa. Toimintaa
on tehty pitkään, mutta viime vuosien aikana menetelmät ja toimintatavat ovat
muuttuneet, kun selvitys- ja suunnitteluvaiheesta ollaan siirtymässä
toteutusvaiheeseen. Kokemäenjoen
vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on saanut olla tässä työssä mukana jo pitkään
jatkuneen yhteistyön kautta.
Mätirasia-istutuksista
lupaavia tuloksia
Kalastusalueet ovat Pirkanmaalla omaksuneet taimenen
mätirasiaistutukset uudeksi tavaksi hoitaa taimenkantoja. Myös osakaskunnat ja
kalastusseurat ovat käyttäneet tätä menetelmää taimenkantojen hoidossa. Vuoden
2013 aikana mätirasiaistutuksia tekivät ainakin Virtain ja Näsijärven
kalastusalueet sekä Kuokkalan-Kuljun osakaskunta sekä Virtain
Urheilukalastajat. Mätirasiaistutusten tuloksia voidaan pitää erittäin
lupaavina, sillä esimerkiksi Näsijärven kalasalueen taimenettomassa purossa
elää tällä hetkellä kaksi taimenen vuosiluokkaa mäti-istutusten ansiosta.
Ennen isutuksia
selvitetään taimenkannan tila
Vaikka mäti-istutukset ovat varsin uusi menetelmä ja sitä
ollaan innokkaasti kokeilemassa tulisi aina muistaa suojella vesistön
alkuperäisiä taimenkantoja. Tämän takia istutuksiin ei tulisi harkitsematta
ryhtyä, vaan taimenen esiintyminen ja vesistössä esiintyvän taimenkanan muoto
tulisi selvittää sähkökoekalastuksilla ja taimenista otetulla DNA-analyysillä.
Vasta taimenkannan tilan selvittämisen jälkeen tulisi ryhtyä istutustoimiin.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys auttaa Pirkanmaalla kalastusalueita
ja osakaskuntia mätirasia-istutusten toteutuksessa ja istutusten
tuloksellisuuden seurannassa.
Teksti ja lisätietoja:
Heikki Holsti, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry,
etunimi.sukunimi@kvvy.fi
Paluu etusivulle
