 |
Kuva: Mikko Tolkkinen
|
Virtavesien pohjalle kertyvän lehtikarikkeen hajoamisprosessi muuttuu maankäytön vaikutuksen seurauksena. ”Jokien rakenteelliset ja toiminnalliset mittarit tilan arvioinnissa”- hankkeen tutkimuksissa maatalous ja metsäojitukset purojen valuma-alueilla vähensivät sekä pohjaeläinten että mikrobien monimuotoisuutta ja lisäsivät yksittäisten lajien runsautta. Näiden lajien hallitsemissa yhteisöissä lehtikarikkeen hajoaminen oli tehokkaampaa kuin lajistollisesti tasaisemmissa yhteisöissä. Toiminnallisten ja eliöyhteisöihin perustuvien indikaattorien yhteiskäyttö antaisikin kokonaisvaltaisemman kuvan ihmistoimintojen vaikutuksesta virtavesien eliöyhteisöihin.
Toiminnalliset mittarit virtavesien tilan arvioinnissa”Jokien rakenteelliset ja toiminnalliset mittarit tilan arvioinnissa”- hankkeessa tutkittiin miten valuma-alueen ihmistoiminta vaikuttaa jokien eliöyhteisöihin ja kuinka mahdolliset muutokset heijastuvat virtavesien ekosysteemin toimintaan. Ekosysteemin toiminnan mittarina käytettiin lehtikarikkeen hajoamista, joka on yksi tärkeimmistä orgaanisen hiilen lähteistä pienissä virtavesiekosysteemeissä.
Tutkimuksissa havaittiin että pohjaeläin ja mikrobilajiston väheneminen, maatalouden ja metsäojituksen seurauksena, ei sinällään heikentänyt lehtikarikkeen hajotusta vedessä, vaan eliöyhteisöjen yksittäisten lajien runsastuminen vaikutti enemmän lehtikarikkeen hajoamiseen.
Hankkeessa havaittiin lisäksi, että luontaisesti stressatuissa virtavesiyhteisöissä, kuten luontaisesti happamilla alueilla, ihmistoiminnalla voi olla suurempi vaikutus eliöyhteisön toimintaan kuin ”normaaleissa” virtavesissä. Tämä antaa haastetta luontaisesti poikkeavien vesistöjen tilan arviointiin.
DNA-menetelmällä tarkka kuva jokien mikrobiyhteisöistäTutkimuksessa selvitettiin perinteisten pohjaeläinmittareiden lisäksi jokien mikrobilajistoa dna-tekniikan avulla. DNA-menetelmällä saatiin kokonaisvaltaisempi ja tarkempi kuva jokien eliöyhteisöistä ja varsinkin mikrobien osuudesta ekosysteemin toimintaan. Hankkeessa havaittiin, että mikrobeilla tehtävä vesistöjen tilan arviointi voisi olla mahdollinen uusi ja kustannustehokas menetelmä arvioitaessa vesistöjen ekologista tilaa.
Tutkimushankkeessa on valmistunut
väitöskirja joka tarkastettiin Oulun yliopistossa 2.10.2015.
Teksti ja lisätietoja:
Mikko Tolkkinen, Pöyry Finland Oy, ympäristötutkimukset, etunimi.sukunimi@poyry.com
Paluu etusivulle
