Kuva:Esko Kuusisto

Itämeren alueen ilmastonmuutosraportti BACC II (Second Assessment of Climate Change for the Baltic Sea Basin) julkaistiin viime keväänä. Itse meren osalta käsiteltiin tapahtuneita muutoksia ja tulevaisuuden skenaarioita jo silloin laajasti. Muutokset tulevat olemaan rajuja. Tällä vuosisadalla meren jääpeite kutistuu 50–80 prosentilla. Pohjanlahden vesi lämpenee jopa neljä astetta. Pahin uhkakuva on entisestään lisääntyvä rehevöityminen, jota vastaan on taisteltu jo vuosikymmeniä.
 
Mutta mitä raportti kertoo Itämeren valuma-alueesta? Siihen kuuluu neljä valtiota kokonaan ja osia kahdeksasta muusta, Suomesta liki 90 prosenttia.

Sadannan tähänastiset muutokset ovat olleet vähäisiä, mutta isohkoja muutoksia on luvassa. Jaksolle 2070–2099 mallit ennakoivat talvisateille yli 20 % kasvua suurelle osalle Itämeren valuma-aluetta. Kesäsateet kasvaisivat hieman Suomessa ja Ruotsissa, mutta Itämeren eteläpuolella ne voisivat vähetä jopa 40 %. Tämä merkitsisi vesipulaa etenkin Puolassa.

Sateiden rankentumista mallit ennakoivat koko alueelle sekä kesällä että talvella. Talvella voi tulevaisuudessa tulvia laajoilla alueilla, kesällä myös taajamatulvat saattavat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja. Kevättulvat madaltuvat lumipeitteen huvetessa – vain valuma-alueen pohjoisimmissa osissa olisi perinteinen ’pysyvä lumipeite’ vuosisadan lopulla.

Itämeren tulovirtaaman muutoksia on raportissa käsitelty perusteellisesti jopa 500 vuoden ajalta, yhdentoista kirjoittajan voimin. Tulevien muutosten arviointi on sitä vastoin uskottu yhden kirjoittajan harteille. Olisiko voimia pitänyt jakaa tasaisemmin?

BACC II -raportin kirjoittamiseen osallistui noin 140 tutkijaa Itämeren alueen valtioista. Mukana oli myös 26 suomalaista, heistä viisi eri lukujen vastuukirjoittajina.

Ensimmäinen BACC-raportti ilmestyi vuonna 2008. Tulokset ovat molemmissa raporteissa hyvin samansuuntaisia. Tämä tuskin johtuu siitä, etteikö koko tutkijayhteisö olisi saanut ääntään kuuluville. Muun muassa kaikki vastuukirjoittajat oli vaihdettu.

Teksti ja lisätietoja:

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

• www.baltic-earth.eu/BACC2/
  

Paluu etusivulle