Tulosta
  16.12.2014

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen osaksi kaikkia toimialoja

 
 Kuva: MMM, kuva-arkisto
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on liitettävä kiinteästi toimialojen arkeen ja käytettävissä tulee olla tarvittavat riskien arviointi- ja hallintamenetelmät. Näin linjataan 20.11.2014 vahvistetussa kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmassa, jossa kerrotaan tavoitteet ja lähivuosien toimenpiteet. Sopeutumistoimet ovat jo osa esimerkiksi tulvatorjuntaa, rakennetun ympäristön suunnittelua ja kasvien jalostusta.

Tavoitteena kustannustehokkaat ratkaisut

Sopeutuminen kannattaa viedä osaksi toimialojen arkea: päätöksentekoa, suunnittelua sekä käytäntöjen ohjausta ja kehittämistä. Näin voimme kustannustehokkaasti tehdä ratkaisuja, jotka vahvistavat toimialojen ja yritysten varsinaista toimintaa. 

Sopeutumissuunnitelmassa on lisäksi tavoitteena, että toimijoilla on käytettävissään tarvittavat ilmastoriskien arviointi- ja hallintamenetelmät. Tärkeä osa sopeutumissuunnitelmaa on myös tutkimus- ja kehitystyö sekä viestintä ja koulutus ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä siihen sopeutumisesta.

Sopeutumissuunnitelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma (valtioneuvoston periaatepäätös 20.11.2014) valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriön johdolla laajassa yhteistyössä hallinnon, tutkimuslaitosten ja kuntien edustajien kanssa. Suunnitelma tähtää siihen, että yhteiskuntamme kykenee sopeutumaan ilmaston muutoksiin ja hallitsee niihin liittyvät riskit.

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt – myös Suomessa

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) on todennut, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo havaittavissa kaikilla mantereilla. Vaikka päästöjen hillinnässä onnistuttaisiinkin maailmanlaajuisesti, ilmasto muuttuu ja meidän on sopeuduttava.

Ilmaston lämpenemisen vaikutukset näkyvät muun muassa kohonneina talvilämpötiloina, ankarien pakkasten harvinaistumisena ja sateiden lisääntymisenä. Esimerkiksi kuluva vuosi on ollut Suomessa harvinaisen lämmin, ja pikkujouluja vietetään Etelä-Suomessa vesisateessa.

Tapani-, Hannu- ja muut viime vuosien myrskyt aiheuttivat satojen miljoonien eurojen vahingot. Ne osoittivat myös yhteiskunnan teknisten ratkaisujen eli sähkö-, liikenne- ja tietoverkkojen haavoittuvuuden.

Teksti ja lisätietoja:

Ylitarkastaja Jaana Kaipainen, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@mmm.fi


Paluu etusivulle