Vuosi 2012 on ollut sateinen. Kuva: Matti Pihlatie/YHA Kuvapankki.

Suomessa satoi viime vuoden joulukuusta tämän vuoden marraskuuhun ulottuvana ’vesivuotena’ selvästi keskimääräistä enemmän. Oulujoen vesistöalueella ero sadannan keskiarvoon oli 280 mm, Vuoksen alueella 270 mm. Etelärannikolla Vantaan vesistössä eroa oli 260 mm ja Pohjanmaalla Kyrönjoen vesistössä 220 mm. Lapissa sen sijaan ero oli pienempi: esimerkiksi Kemijoella 130 mm ja Paatsjoella 80 mm.
 
Oulujoen ja Vuoksen lukemat, 880 mm ja 860 mm, ovat kirkkaasti ennätykselliset vuoteen 1911 ulottuvissa aikasarjoissa. Gumbelin jakauman sovitus kertoo tällaisten lukemien toistumisvälin olevan näissä vesistöissä noin 200 vuotta.  Toiseksi suurin vastaavan vesivuoden lukema löytyy Oulujoen sarjasta vuodelta 2008 (809 mm), Vuoksen vesistöstä vuodelta 1974 (793 mm).

Vuoden poikkeuksellisimmat tulvat olivat sateiden aiheuttamia

Sateisia kuukausia olivat etenkin viime vuoden joulukuu, tämän vuoden puolella tammikuu sekä kesäkuusta lähtien kaikki kuukaudet - ei tosin joka puolella maata. Alueelliset erot olivat  joinakin kuukausina erittäin suuria. Esimerkiksi elokuussa satoi Kainuussa paikoin yli 160 mm, mutta Saariselällä ja Inarinjärven alueella vain 20 mm.

Viime joulukuun runsaat sateet tulivat Etelä- ja Keski-Suomessa vetenä. Koska alkuvuosi ei kokonaisuutena ollut kovin sateinen, lumen vesiarvot eivät suuresti poikenneet tavanomaisista. Eniten lunta kertyi Länsi-Lappiin, jossa myös kevättulvat olivat huomattavat. Etelä- ja Keski-Suomessa lumi suli kahdessa jaksossa ja tulvahuiput jäivät pieniksi. Monet järvet nousivat kuitenkin melko korkealle, etenkin Itä-Suomessa. Pielisen pinta kohosi huhtikuun 20. päivän lukemasta kuukaudessa yli 120 cm, Kallavesi samana aikana noin 80 cm. Saimaa hivuttautui koko alkuvuoden ylöspäin ja olikin heinäkuun lopussa noussut jo liki metrin.  

Vuoden suurimmat tulvaotsikot syntyivät lokakuun alussa. Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla satoi 4-7. lokakuuta runsaasti. Etenkin Karvianjoen ja Lapväärtinjoen alueilla sadanta oli yleisesti runsaat 100 mm. Näissä vesistöissä tulva oli selvästi suurin sadevesitulva havaintosarjassa, joka molempien osalta alkaa vuodesta 1970. Tätä sadevesitulvaa suurempia kevättulvia on kummassakin vesistössä ollut vain kolme. 

Missä tuo kaikki vuoden aikana tullut sadanta nyt on?

Melkoinen osa vuoden aikana tulleesta sadannasta on jo jättänyt Suomen eli virrannut meriin tai valtakunnanrajojen yli. Osa on kuitenkin jäljellä – vesistömallien mukaan Suomen alueella oli marraskuun lopussa vettä 17 miljardia kuutiometriä enemmän kuin vuosi sitten. Tämä vesi on järvissä, maankosteutena ja pohjavetenä sekä osin myös lumena, jota ehti marraskuun viimeisinä päivinä tulla eteläiseen Suomeen.

Teksti ja lisätietoja:

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Paluu etusivulle