Uusi selainpohjainen työkalu auttaa viranomaisia Saaristomeren vesienhoidollisten toimenpiteiden suunnittelussa, vaikutusten arvioinnissa ja seurannassa. Tämän FICOS-työkalun avulla eri toimien vaikutuksia Saaristomeren tilaan voidaan helposti vertailla. Saaristomerimallia on tarkoitus soveltaa lähivuosina myös muille merialueille. Työkalun testikäyttö on alkanut syksyllä.

FICOS on monen mallin summa

FICOS-kokonaiskuormitustyökalussa valuma-alueilta ja ulkoisilta merialueilta tuleva kuormitus yhdistyy Saaristomeren pistekuormittajiin ja sisäiseen kuormitukseen. Alueen virtaukset on mallinnettu neljännesmerimailin alueellisella tarkkuudella, ja vedenlaatusuureita lasketaan käyttäjän valitsemalla tarkkuudella. Maa-alueilta vesiin tuleva kuormitus ja pistekuormitukset ovat muokattavissa karttakäyttöliittymän kautta. Käyttäjä voi itsenäisesti tarkastella esimerkiksi eri kuormitusvähennysvaihtoehtojen vaikutuksia Saaristomeren alueella.



Tavoitteena monistettavuus ja muokattavuus

Pitkälti avoimen lähdekoodin työkaluihin perustuva mallikokonaisuus on suunniteltu helposti muokattavaksi ja laajennettavaksi. Osamalleja ja käyttöliittymää voidaan muokata toisistaan riippumatta ja malli voidaan monistaa muille rannikkoalueille.

Haasteellinen rannikkoalue

Rannikkovyöhykkeet pidättävät ja muuntavat merkittävällä tavalla valuma-alueilta tulevaa ravinnekuormitusta. Tutkittaessa ravinteiden vaikutusta alueen ekologiseen tilaan, avainasemassa ovat virtausten ymmärtäminen sekä pohjasedimentin ja vesipatsaan väliset ravinnekierrot. Lisäksi Itämeren pääaltaasta tulevilla ravinnevirroilla saattaa olla suuri merkitys alueen rehevöitymiskehityksessä Saaristomerelle laaditun virtaus- ja vedenlaatumallin tulosten mukaan.

Kaikkien ravinnelähteiden keskinäistä suhteuttamista ja paikallisen kuormituksen vaikutusten arviointia varten tarvitaan kvantitatiivisia mallityökaluja. Tämä tarve on nykyään tunnistettu niin Itämeren mallinnusyhteisössä kuin YM:n ja ELY-keskusten vesiensuojeluviranomaisten keskuudessa. Saaristomeren alueen mallintaminen on haastavaa pohjan topografian, saarten määrän ja rantaviivan rikkonaisuuden takia.

Teksti ja lisätietoja:

Erikoistutkija Risto Lignell, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Janne Ropponen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Paluu etusivulle