Kuva: Diar Isid

Pirkanmaan asukkaat ja mökkiläiset ovat keskustelleet tänä syksynä aktiivisesti asiantuntijoiden kanssa järvien säännöstelystä ja kunnostuksista. Paikallisten näkemyksiä hyödynnetään tänä vuonna alkaneessa säännöstelyjen kehittämishankkeessa (PIRSKE), jossa tarkistetaan säännöstelysuosituksia ja laaditaan tarvittaessa uusia. Kehittämistyön haasteena on sovittaa yhteen vesistöjen käyttäjien osin ristiriitaisetkin tavoitteet.

Laaja säännöstelyjen kehittämishanke PIRSKE alkuvaiheessa

Järvi-illat ja säännöstelyyn liittyvä verkkokysely ovat osa Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämishanketta (PIRSKE), jonka tavoitteena on kokonaisvaltaisella lähestymistavalla etsiä keinoja vastata vesistöjen käytön tarpeisiin ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen.  Hanke toteutetaan Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Hämeen ELY-keskusten sekä Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä vuosina 2015 - 2017.

”Hyvää aktiivista keskustelua ja paljon uusia näkemyksiä”

Noin 50 osallistujan järvi-iltoja pidettiin Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä ja Kyrösjärvellä. Asiantuntijat vastasivat lukuisiin kysymyksiin ja keskustelu polveili vilkkaasti. Kunnostuksen osalta osallistujia rohkaistiin pohtimaan, mitä he itse voisivat tehdä järvensä hyväksi. Lisäksi koottiin verkkokyselyllä näkemyksiä vedenkorkeuksista ja säännöstelyistä.

Osallistujat kokivat järvi-illat hyödyllisinä ja palautteen perusteella arvostivat sitä, että asiantuntijoita oli runsaasti paikalla antamassa tietoa. Järjestelyistä ja pienryhmäkeskusteluista pidettiin ja siitä, että ”koettiin jonkun kuuntelevan”. Myös asiantuntijoista illat olivat antoisia ja keskustelut palkitsevia.

Vesistölle laaditaan myös padotus- ja juoksutusselvitystä

Säännöstelylupien toimivuutta muuttuvassa ilmastossa tarkastellaan myös padotus- ja juoksutusselvityksessä. Sitä valmistellaan yhteistyössä PIRSKE-hankkeen kanssa Kokemäenjoen vesistölle, johon Pirkanmaan järvetkin kuuluvat. Padotus- ja juoksutusselvityksen tavoitteena on etsiä keinoja varautua ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin. Erityisesti keskitytään hankaliin tulva- ja kuivuustilanteisiin koko vesistöalueella.

Teksti ja lisätietoja:

Kehitysinsinööri Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkimusinsinööri Pia Rotko, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

• Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelytarkastelut

Paluu etusivulle