Tulosta
  1.10.2014

Vesialueiden pirstaleisesta omistuksesta isompiin osakaskuntiin

 
 Kuva: Pirjo Ferin
Pirstaleinen vesialueiden omistus on usein pullonkaulana vesien- ja kalavesien hoidossa, koska pienten osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden omistajien voimavarat hoitaa vesiä ja kalakantoja ovat usein rajalliset. Ongelmaan etsitään ratkaisuja SYKEn vetämässä hankkeessa, jossa pyritään muodostamaan laajempia ja resursseiltaan vahvempia yhteisten vesialueiden osakaskuntia. Hankkeen ensimmäisenä pilottikohteena on Vesijärven Paimelanlahden ja Vähäselän alue Hollolassa.

Pirstaleiset vesialueet hankaloittavat vesien- ja kalavesien hoitoa

Pirstaleinen omistus tekee vesiä koskevan suunnittelun ja vesien- ja kalavesienhoidon hankalaksi, koska neuvotteluosapuolia voi olla hyvin suuri määrä tai järjestäytymättömien osakaskuntien tapauksessa keskustelukumppaneita ei ole välttämättä lainkaan. Myös monien järjestäytyneiden osakaskuntien toiminta on harvojen harteilla, ja usein toiminta on vaarassa hiipua kokonaan. 

Suomessa vesialueiden omistus ja hallinnointi ovat perinteisesti pohjautuneet yhteiseen omistukseen, jossa kylän kiinteistöjen omistajat ovat yhteisen vesialueen osakkaita ja muodostavat sen osakaskunnan. Joissain osissa maata yhteiset vesialueet ovat kuitenkin pinta-alaltaan pieniä ja yhteisiä vesiä on myös joskus jaettu yksityisiksi alueiksi.

Pilottihanke yrittää löytää ratkaisuja Vesijärvellä

Pirstaleisen vesialueiden omistuksen aiheuttamiin ongelmiin on pureuduttu Hollolassa. Rehevöitymisestä kärsivillä ja kunnostustarpeessa olevilla Vesijärven Paimelanlahdella ja Vähäselällä on noin 700 hehtaarin alueella 70 yksityistä ja 40 yhteistä vesialuetta, joiden osakaskunnista vain kaksi on järjestäytynyt. Suuren omistajajoukon takia tarpeellisia kunnostustoimenpiteitä ei ole saatu lahdilla toteutettua riittävän laajasti eikä kalaston hoitoa, kalastusta ja sen valvontaa ole voitu järjestää järkevästi. Pilottihankkeessa selvitetään mahdollisuuksia muodostaa suurempia yhteisiä alueita.

Yleisötilaisuus keräsi suuren kuulijajoukon Paimelan koululle

Vesienhoidon, kalatalouden ja maanmittausalan asiantuntijat kertoivat yleisötilaisuudessa nykyisen kiinteistörakenteen aiheuttamista haitoista sekä hyödyistä, joita isojen yhteisten vesialueiden muodostamisesta voisi koitua. Yhteisten alueiden muodostaminen kertoisi rahoittajille ja viranomaisille, että alueella on yhteistä tahtoa vesien tilan parantamiseen. Toimiva, iso osakaskunta olisi myös alueen vahva edunvalvoja, jonka toiveita ja vaatimuksia kuunneltaisiin.

Vesialueiden yhdistäminen herätti huolia, mutta nähtiin myös mahdollisuutena

Yleisöä huolestutti yhteisen vesialueen muodostamisessa päätösvallan väheneminen tai menettäminen, kalastusmahdollisuuksien heikkeneminen ja kalastuksen lisääntyminen alueella.

Asiantuntijat korostivat, että omaisuus ei katoa yhdistämisessä, vaan sitä vastaan saa osuudet ja käyttöoikeuden koko yhteiseen alueeseen ja mahdollisuuden osallistua sitä koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi todettiin, että alueen kalaston poikastuotto on niin suurta, että kalastus voisi lisääntyä kalakantojen vaarantumatta.

Nykytilanteessa alueelta jää vuosittain saamatta kalastuksenhoito- ja lupamaksuista jopa yli 3 000 euron palautukset, joita ei voida tilittää yksityisten vesien omistajille eikä järjestäytymättömille tai hyvin pienille osakaskunnille. Yhdistäminen nähtiin myös tilaisuutena edistää lahtien hoitoa ja kunnostusta ja sen kautta parantaa vesien tilaa, asukkaiden viihtyvyyttä sekä nostaa kiinteistöjen arvoja.

Tilaisuuden päätteeksi todettiin, että vesialueiden yhdistämismahdollisuuksien tarkempaa selvittämistä on syytä jatkaa.

KIIRA-hanke etsii keinoja edistää suurempien osakaskuntien muodostamista

Vesijärven pilottihanke on osa SYKEn vetämää hanketta "Kiinteistörakenteen eheyttäminen ja vesialueiden hallinnon kehittäminen kalavesien ja vesistöjen hoidon ja kunnostuksen työkaluna" (KIIRA). Sen tavoitteena on löytää uusia toimintatapoja, joilla voidaan tukea suurempien osakaskuntien muodostamista ja kehittää niiden toimintaedellytyksiä.

SYKEn lisäksi hankkeessa on mukana Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö, Vesijärven kalastusalue, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Päijät-Hämeen kalatalouskeskus ja Maanmittauslaitos. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Teksti ja lisätietoja:

Tutkimusinsinööri Teemu Ulvi, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Paluu etusivulle