Järvimaisemaa Saimaalta. Kuva: Esko Kuusisto.

Kysymykseen, ovatko maapallon järvet lämpenemässä, etsittiin vastausta kansainvälisessä tutkijatapaamisessa Nebraskan yliopistossa kesäkuussa. Koolla oli 40 tutkijaa kaikkiaan 15 maasta ja Suomesta paikalla oli hydrologi Esko Kuusisto. Alustavien tulosten mukaan pintaveden lämpötila oli noussut jaksolla 1985–2009 etenkin Pohjois-Amerikan ja Keski-Euroopan järvissä. Näiltä alueilta oli tutkimuksessa myös eniten kohdejärviä samoin kuin in situ -mittauksia. Satelliittihavainnot viittasivat lämpenemiseen myös useimmissa Aasian ja Afrikan isoissa järvissä.

Saimaan pintalämpötilan heinä-syyskuun keskiarvo kohonnut

Keskeinen tarkasteltava muuttuja oli pintalämpötilan heinä-syyskuun keskiarvo. Suomen järvikahdeksikossa se on merkitsevästi kohonnut vain Saimaan sarjassa. Alaskan järvistä esitelmöinyt Sally McInture murehti, kun heidän tärkein kohteensa, Toolik-järvi, ei osoita lämpenemisen merkkejä. Tilanne on sama mm. Inarilla ja Kevojärvellä, jotka ovat vielä hieman pohjoisempana kuin Toolik.

Suomen järvien tiedot vielä osin puutteellisia

Suomen järvet ovat morfologisesti niin monimuotoisia, että vanhimmat satelliitit eivät löytäneet niistä riittävän laajoja avovesialueita. Meidän in situ -datamme ei ollut vielä alustavassa analyysissä mukana, mutta seuraavassa vaiheessa aineistoon sisältyy kahdeksan Suomen järveä: Saimaa, Pielinen, Kallavesi, Pielavesi, Päijänne, Lappajärvi, Inari ja Kevojärvi. Saimaan havaintosarja, alkaen 1924 Lauritsalasta, on koko aineiston toiseksi pisin.

Nebraskan tapaamisen yksityiskohtainen kysymyssetti

• Onko järvien lämpenemistä (viilenemistä) tapahtunut viime vuosikymmeninä ja millaisia alueellisia eroja on havaittavissa?
• Mitkä ilmastolliset, maantieteelliset ja morfologiset tekijät (esim. ilman lämpötila, säteily, leveysaste, korkeus, järven ala ja syvyys) ovat vaikuttaneet näihin muutoksiin?
• Miten in situ -mittaukset ja satelliittihavainnot korreloivat?
• Näkyvätkö muutokset sekä pintaveden että syvän veden lämpötiloissa ja mitä tämä merkitsee sekoittumisen ja kerrostuneisuuden kannalta?
• Mitkä ovat muutosten ekologiset seuraukset?

Lisätietoja:

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Paluu etusivulle