Tulosta
  22.6.2016

Sininen biotalous hyödyntää vesiluonnonvaroja sopusoinnussa vesiympäristön hyvän tilan kanssa

 
 Kuva: Sara Malve
Sinisen biotalouden tavoitteena on hyödyntää nykyisiä vesiluonnonvaroja entistä älykkäämmin ja kestävämmin sekä tuottaa vastuullisesti uusia toimintamahdollisuuksia.  Apuna on uusi kansallinen kehittämissuunnitelma, joka on laadittu laajassa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön luotsaamana. Parhaillaan laaditaan myös pohjoismaista tiekarttaa.

Kansallisen suunnitelman käytäntöön viemisestä vastaavat osaltaan Luke ja SYKE. Työ on pitkäjänteistä. Suunnitelma ulottuu vuoteen 2025.

Sininen biotalous on osa hallituksen biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kärkihankekokonaisuutta. Sinisellä biotaloudella on vahva yhteys vihreään (metsä) ja keltaiseen (maatalous) biotalouteen.

Kansallisen työn lisäksi MMM laatii yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa sinisen biotalouden pohjoismaista kehittämissuunnitelmaa. Yhteistyötä edistettiin Säätytalolla Blue Nordic konferenssissa 31.5.–1.6.2016.

Yritystoiminnan teemoja

Sekä Blue Nordic konferenssissa että kansallisessa kehittämissuunnitelmassa nousee neljä teemaa, joihin vesiosaamiseen ja -luonnonvaroihin perustuva yritystoiminta Suomessakin jakaantuu:
  • vesiin liittyvä hyvinvointi ja palvelut,
  • vesiosaaminen, tieto ja teknologia, 
  • vesibiotuotanto ja -tuotteet sekä
  • energia, ravinteet ja teolliset symbioosit.

Vesiympäristön ja luonnonvarojen hyvä tila vision perustana

Kansallisessa tulevaisuuden visiossa sininen biotalous nousee vahvana kasvusektorina ja yritystoiminta kehittyy sopusoinnussa vesiympäristön hyvän tilan kanssa. Kansalliseen visioon on mahdollista päästä kehittämällä kasvuun kannustavaa toimintaympäristöä, asiakaslähtöisiä palveluita, kansainvälistymistä, vaikuttavaa tutkimusta sekä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia.

Suunnittelu perustuu laajaan yhteistyöhön

Kansallisen ja pohjoismaisen tiekartan kehittämiseksi asiantuntijoille, tutkijoille, opiskelijoille ja yrittäjille on järjestetty työpajoja syksyllä 2015 ja keväällä 2016. Lisäksi kansallista kehittämissuunnitelmaa on laadittu kuuden työpajan prosessissa. Osallistujia on ollut maa- ja metsätalousministeriön, Luken ja SYKEn lisäksi VTT:stä, ELY-keskuksista ympäristöministeriöstä ja työ- ja elinkeinoministeriöstä. Vesiosaamisen osalta työhön on osallistunut myös Gaia Consulting Oy.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Timo Halonen, maa- ja metsätalousministeriö, MMM, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus LUKE, etunimi.sukunimi@luke.fi
Palvelupäällikkö Markku Maunula, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Paluu etusivulle