.

Kymijoen lohille ja taimenille rakennetaan tänä vuonna uusia kutusoraikkoja luontaisen lisääntymisen tueksi. Ilmasilta-hankkeessa kuljetetaan koskiin 1700 kuutiota soraa helikopterilla.  Uusia soraikkoja rakennetaan lokakuuhun mennessä noin 4000 m². Perinteisin menetelmin leveä ja syvä Kymijoki olisi lähes mahdoton kunnostettava. Kunnostukset alkoivat 1.6. ja niitä voi seurata Facebookissa.  

Kymijoesta saadaan vuosittain paljon arvokalaa. Parantuneista saalismääristä huolimatta Kymijoen vaelluskalakannat ovat vielä suurelta osin istutusten varassa. Pelkkä istutuksiin perustuva kalakantojen hoito ei ole pitkällä aikavälillä järkevää. Lisäksi tarvitaan huomattavaa luontaista lisääntymistä. 

Kymijoessa on suuri kalataloudellinen potentiaali

Kymijoessa piilee valtava kalataloudellinen potentiaali. Joen alajuoksulta on kartoitettu yhteensä noin 240 hehtaaria koski- ja virta-alueita, jotka ovat vain 1–2 voimalaitoksen takana. Vuonna 2007 Kymijoesta lähti 44 000 lohen luonnossa syntynyttä vaelluspoikasta. Tutkimusten mukaan joki pystyisi nykytilassa tuottamaan 50 000 luonnonpoikasta ja koskien kunnostustoimien jälkeen maksimituotanto olisi noin 150 000–200 000 vaelluspoikasta.

Vaellusesteet ovat poistumassa

Rakennetussa joessa padot ja voimalaitokset ovat yleensä suurin este luontaiselle lisääntymiselle. Vuoden 2015 aikana on Korkeakoskelle valmistumassa kalaporras ja sen länsihaara saattaa aueta. Lisäksi Koivukosken kalaportaat ovat viime vuosina toimineet vähintään kohtuullisesti, joten luultavasti tulevina vuosina kalojen määrä patojen yläpuolisilla koskilla nousee.

Koskikunnostuksien tarve kasvaa vaellusesteiden poistuessa

Toinen iso ongelma Kymijoessa on kaloille sopivien kutusoraikkojen puute. Perkausten myötä on sora hävinnyt koskien niskoilta ja luontaisestikin sitä on maaperässä hyvin vähän. Tämän takia soraikkojen määrää tulee kasvattaa koskialueilla varsinkin nyt, kun kalojen vaellus yläosan kutualueille on varmistumassa.

Soraa kuljetetaan helikopterilla, koska menetelmä on todettu toimivaksi mm. Ala-Koitajoella Pohjois-Karjalassa. Kymijoella on paljon koski- ja virta-alueita, joille soran kuljettaminen perinteisin kunnostusmenetelmin on hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Sopivia teitä ei ole ja joki on koskialueiden kohdalla 150–350 metriä leveä.

Helikopteri soveltuu erinomaisesti leveän, syvän ja voimakasvirtaisen uoman soraistuksiin. Helikopterikunnostuksen etuja verrattuna perinteiseen kaivinkoneella tehtävään soraistukseen ovat mm. toteutuksen onnistuminen virtaamasta riippumatta, maastolle ja mm. direktiivilajeille aiheutuvat vähäiset vahingot sekä työturvallisuus.

Ilmasilta-hanke 1.1.–30.9.2015

Hankkeen toteutuksesta vastaa Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy. ELY-keskuksen kalatalouspalvelut on myöntänyt hankkeelle 310 500 euroa elinkeinokalatalouden toimintaohjelmasta. Kunnostusalueen vesienomistajat (osakaskunnat, Kolsin vesivoimatuotanto Oy ja Ahvionkoski Oy) ovat suhtautuneet hankkeeseen positiivisesti ja antaneet luvat kunnostustoimille.

Teksti ja lisätietoja:

Kari Taimisto, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy, etunimi.sukunimi@cursor.fi

• Ilmasilta-hanke Facebookissa
  
  

Paluu etusivulle