Kuva: Kirsti Krogerus

Passiivikeräimien avulla voidaan tutkia haitallisten kemiallisten yhdisteiden vedessä liuenneena olevaa pitoisuutta entistä tarkemmin. Menetelmällä saadaan esille myös sellaiset pitoisuudet, joita ei pystytä mittaamaan suoraan vesinäytteestä. Passiivikeräimilla on löydetty esim. organotinayhdisteitä, jotka voivat pieninäkin pitoisuuksina aiheuttaa haittoja vesistössä. SYKEn ja Jyväskylän yliopiston Ambiotica-laboratorion hankkeessa tutkittiin menetelmän soveltamismahdollisuuksia.

Tutkimuskohteena Pohjois-Päijänne

Organotinayhdisteiden kulkeutumista, käyttäytymistä ja pitoisuuksia tutkittiin Pohjois-Päijänteellä vuosina 2012–2013. Organotinayhdisteitä havaittiin osassa vesinäytteitä. TBT-pitoisuudet ylittivät satunnaisesti määritystarkkuuden alarajan ja samalla ympäristölaatunormin (AA-EQS). Ylitykset liittyivät mahdollisesti puhdistamolla samaan aikaan tapahtuneeseen laiterikkoon.

Passiivikeräimiin organotinayhdisteitä kertyi lähes jokaisella havaintokerralla. Purkuputken ylä- ja alapuolella altistetuista passiivikeräimistä sekä sedimentoituneesta aineksesta mitatut pitoisuudet osoittavat organotinayhdisteiden kulkeutuvan suurimmaksi osaksi kiintoaineksen mukana ja laskeutuvan jäteveden puhdistamon poistoputken läheisyyteen.

Vanhat päästöt näkyvät sedimenteissä

TBT:tä ja sen hajoamistuotteita sekä TPhT:tä löytyi sedimentistä ja sedimentoituvasta aineksesta, vaikka näiden käyttö EU:n alueella on nykyisin kielletty. Vanhoissa sedimenttikerroksissa pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin sedimentin pintakerroksissa. Näitä orgaanotinayhdisteitä käytettiin vuosikymmenien ajan biosideinä esim. laivanpohjamaaleissa ja puunjalostusteollisuudessa. Muita organotinayhdisteitä käytetään edelleen muoveissa stabilointiaineina. Etenkin muovien stabilointiaineena käytettäviä oktyylitinoja löytyi sedimentin pintakerroksesta.

Pohjois-Päijänteelle organotinojen kulkeutumismalli

Vedessä olevasta TBT:stä suurin osa (95 %) on sitoutuneena erilaisiin hiukkasiin, joiden mukana ne kulkeutuvat vesistössä. Haitallisten aineiden leviämistä arvioitiin kolmiulotteisella virtaus- ja vedenlaatumallilla (COHERENS), johon tutkimustulosten avulla kehitettiin organotinayhdisteiden kulkeutumismalli. Tämän kaltainen tutkimus mahdollistaa uudenlaisia lähestymistapoja haitallisten aineiden leviämisen ennustamiseen. Pohjois-Päijänteellä jätevesien mukana tulevien organotinayhdisteiden lisäksi järven pohjasta nousee veteen sinne jo sedimentoituneita yhdisteitä.

Hankkeen tuloksia esitellään Jyväskylässä 26.8.

Hankkeen tuloksista järjestetään seminaari Jyväskylän yliopistolla 26.8.2014, missä esitellään myös muita haitallisiin aineisiin ja mallinnukseen liittyviä tutkimuksia.

Ilmoitautuminen tilaisuuteen: Haitallisten aineiden tutkiminen vesistöistä uusilla arviointimenetelmillä

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Jyväskylän yliopiston Ambiotica-laboratorioiden toteuttamaa hanketta rahoittivat Keski-Suomen liitto, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy sekä Maj ja Tor Nesslingin Säätiö vuosina 2012 ja 2013.

Teksti ja lisätietoja:

Tutkija Heidi Ahkola, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Erikoistutkija Kirsti Krogerus, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkimusprofessori Sirpa Herve, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

• Kemikaalien ympäristöriskit (ymparisto.fi)
  

Paluu etusivulle