Tulosta
  15.3.2016

Liukoisten ravinteiden kuormitus pelloilta vesiin kasvussa Pyhäjärviseudulla

 
 Kuva: Ahti Lepistö
Maatalouden aiheuttama vesistökuormitus Säkylän Pyhäjärveen laskevalla Yläneenjoen vesistöalueella ei ole laskenut toivotulla tavalla, selviää SYKEn uudesta tutkimuksesta. Kun ravinnekuormituksen aikasarjoista suodatettiin virtaaman vaikutus pois, havaittiin että typpikuormituksessa oli tasaista ja jatkuvaa nousua yli 30 vuoden jaksolla (1980–2013). Myös nitraattitypen ja liukoisen fosforin kuormitus on ollut nousussa 1990-luvulta lähtien.

Liukoinen fosfori on suoraan käyttökelpoista leville, joten sen kuormituksen kasvu on huolestuttavaa. Vaikuttaakin siltä, että sinänsä oikeansuuntaisilla eroosion vähentämismenetelmillä (kevennetty muokkaus ja talviaikainen kasvipeitteisyys) on ongelmallisia sivuvaikutuksia, eli liukoista fosforia voi huuhtoutua entistä enemmän.

Maatalouden lannoitus- ja muokkauskäytännöissä on toteutettu laaja-alaisia muutoksia. Viive toimenpiteiden muutoksista kuormituksen vähentymiseen saattaa olla pitkä. Kuormituksen vähentämistoimenpiteitä ei ole otettu käyttöön riittävästi. Alenevista ravinnetaseista huolimatta etenkään typpikuormituksen vähenemistä ei ole havaittu laajamittaisesti. Kotieläintalous on liian keskittynyttä, jolloin liialliset lantamäärät aiheuttavat sijoitusongelmia ja kuormituksen keskittymiä.

Samansuuntaisia tuloksia kolmella eri trenditestillä

Trendejä vedenlaadun ja vesistökuormituksen pitkissä aikasarjoissa tutkittiin trenditestillä. Sekä kokonaistypen että liukoisen fosforin (DRP) pitoisuus Yläneenjoella oli nousussa, kun taas kiintoainepitoisuudet laskussa. Yläneenjoella pellot sijaitsevat pääosin savivaltaisilla pelloilla jokilaaksoissa. On huomattava, että viereisellä Pyhäjoen valuma-alueella, jossa on karkeampia maalajeja ja maakerrokset ovat syvempiä, vastaavia trendejä ei havaittu ollenkaan. Tutkimus tehtiin osana EU:n 7. tutkimuksen puiteohjelman REFRESH-hanketta. Hankkeen yhtenä eurooppalaisena pilottialueena oli Säkylän Pyhäjärvi valuma-alueineen.

Typen kuormituksen kasvu Yläneenjoella johtunee ilmastotekijöistä, jotka ovat johtaneet voimakkaampaan mineralisaatioon maaperässä, eli ravinteiden vapautumiseen hajoavasta orgaanisesta aineesta.  Toisaalta liukoisen fosforin kuormitus on kasvanut ja kiintoaineen vastaavasti vähentynyt. Tämä voi johtua syyskyntöä korvaavan kevennetyn muokkausalan ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden laajenemisesta. Yläneenjoella kevennetyn muokkauksen osuus lisääntyi 17 %:sta 39 %:iin kymmenessä vuodessa (2000–2010) maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksen (MYTVAS) mukaan.

Vastaavia tuloksia liukoisten ravinteiden kuormituksen kasvusta maatalousvaltaisilta valuma-alueilta on  havaittu myös mm. läheisellä Löytäneenojalla. Näitä tuloksia on raportoitu Vesitalous
 -lehden numerossa 2/2015. Alueilta on valmistumassa tänä vuonna kattava tutkimus maa- ja metsätalouden aiheuttaman hajakuormituksen pitkänajan muutoksista.

Teksti ja lisätietoja:

Erikoistutkija Ahti Lepistö, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkimuspäällikkö Timo Huttula, SYKE, etunimi.sukunimi @ymparisto.fi

Paluu etusivulle