Tulosta
  17.3.2015

Jokikunnostusten ekologista onnistumista estävät monet tekijät

 

Rantavyöhykkeen kasvillisuuskartoitusta Kuivajoella. Kuva: Jukka Aroviita

Jokiuomien kunnostusten ekologista onnistumista estävät valuma-alueelta tuleva kuormitus, vesieliöstön levittäytymisesteet sekä kunnostuksissa luotu riittämätön luonnontilaisten elinympäristöjen määrä. Tähän ovat syynä etenkin resurssien puute ja eri sidosryhmien ristiriitaiset tavoitteet ja toiveet vesistöjen käytölle, jolloin kunnostukset ovat usein kompromissi eri intressiryhmien kesken.

Maankäytön vaikutusten vähentäminen on oleellista

"REstoring rivers FOR effective catchment Management (REFORM)" -hankkeessa selvitettiin erityisesti ristiriitaa miksi hydromorfologisten kunnostusten todennetut vaikutukset jokiluonnon ekologiseen tilaan ovat usein olleet Euroopassa vähäisiä, vaikka kunnostuksiin on viime vuosikymmeninä käytetty paljon aikaa ja rahaa.

Euroopan joet ovat moniongelmaisia joiden tilaa heikentävät usein monet ihmistoiminnan paineet samanaikaisesti. Etenkin valuma-alueen kuormitus on yleisin este uomakunnostusten ekologiselle onnistumiselle. Maankäytöstä aiheutuva kiintoaine- ja ravinnekuormitus on vesieliöstölle pahempi tekijä kuin uoman rakenteelliset muutokset, joissa vain osa joen alkuperäisestä elinympäristöstä on muutettu. Myös riittämätön seuranta on vähentänyt ekologisten vaikutusten todentamista.

Kunnostusvaikutukset näkyivät herkemmin rantavyöhykkeessä

REFORM-hankkeessa tehtiin laajoja kenttätutkimuksia 20 hydromorfologialtaan kunnostetulla joella eri puolilla Eurooppaa. Kunnostusten ekologinen onnistuminen riippui riittävästä vedenalaisten ja rantavyöhykkeen elinympäristöjen luomisesta. Kunnostukset myös vaikuttivat enemmän rantavyöhykkeen eliöstöön kuin vesieliöstöön. Rantavyöhykkeen eliöstö hyötyi jo pienemmästä elinympäristön kunnostamisesta kun taas vesieliöstö tarvitsi suurempia muutoksia.

Levittäytymismahdollisuudet vaikuttavat kunnostusten onnistumiseen

Viimeaikaisten tutkimusten perusteella jokikunnostusten onnistuminen on myös riippuvainen vesieliöstön levittäytymismahdollisuuksista. Jos hyvässä tilassa olevat vesistöt ovat kaukana kunnostusalueesta, eliöt eivät pääse levittäytymään kunnostetulle alueelle.

Loppuseminaari kesällä 2015

REFORM on EU:n 7. puiteohjelman hanke, jossa selvitetään monitieteisesti miten jokien hyvä tila voidaan saavuttaa. Hanke hyödyttää virtavesien kunnostuksesta ja vesienhoidon toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista vastaavia tahoja. Hankkeen loppuseminaari järjestetään Hollannissa heinäkuussa 2015. Suomesta hankkeessa on tutkittu Pohjois-Pohjanmaan Kuivajokea, Kalajoen sivuhaaraa Vääräjokea, sekä maa- ja metsätalouden vaikutusseurannan (MaaMet) jokikohteita.

Teksti ja lisätietoja:

Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kehittämispäällikkö Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Jaana Rääpysjärvi, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Jarno Turunen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Paluu etusivulle