|
Rantavyöhykkeen kasvillisuuskartoitusta Kuivajoella. Kuva:
Jukka Aroviita
|
Jokiuomien kunnostusten ekologista onnistumista estävät valuma-alueelta
tuleva kuormitus, vesieliöstön levittäytymisesteet sekä kunnostuksissa luotu riittämätön
luonnontilaisten elinympäristöjen määrä. Tähän ovat syynä etenkin resurssien puute ja eri sidosryhmien ristiriitaiset
tavoitteet ja toiveet vesistöjen käytölle, jolloin kunnostukset ovat usein
kompromissi eri intressiryhmien kesken.
Maankäytön
vaikutusten vähentäminen on oleellista
"REstoring rivers FOR effective catchment Management (REFORM)" -hankkeessa selvitettiin erityisesti ristiriitaa miksi
hydromorfologisten kunnostusten todennetut vaikutukset jokiluonnon ekologiseen
tilaan ovat usein olleet Euroopassa vähäisiä,
vaikka kunnostuksiin on viime
vuosikymmeninä käytetty paljon aikaa ja rahaa.
Euroopan joet ovat moniongelmaisia joiden tilaa heikentävät usein monet
ihmistoiminnan paineet samanaikaisesti. Etenkin valuma-alueen kuormitus on
yleisin este uomakunnostusten ekologiselle onnistumiselle. Maankäytöstä
aiheutuva kiintoaine- ja ravinnekuormitus on vesieliöstölle pahempi tekijä kuin
uoman rakenteelliset muutokset, joissa vain osa joen alkuperäisestä
elinympäristöstä on muutettu. Myös riittämätön seuranta on vähentänyt
ekologisten vaikutusten todentamista.
Kunnostusvaikutukset
näkyivät herkemmin rantavyöhykkeessä
REFORM-hankkeessa tehtiin laajoja kenttätutkimuksia 20 hydromorfologialtaan
kunnostetulla joella eri puolilla Eurooppaa. Kunnostusten ekologinen onnistuminen
riippui riittävästä vedenalaisten ja rantavyöhykkeen elinympäristöjen
luomisesta. Kunnostukset myös vaikuttivat enemmän rantavyöhykkeen eliöstöön
kuin vesieliöstöön. Rantavyöhykkeen eliöstö hyötyi jo pienemmästä elinympäristön
kunnostamisesta kun taas vesieliöstö tarvitsi suurempia muutoksia.
Levittäytymismahdollisuudet
vaikuttavat kunnostusten onnistumiseen
Viimeaikaisten tutkimusten perusteella jokikunnostusten onnistuminen on
myös riippuvainen vesieliöstön levittäytymismahdollisuuksista. Jos hyvässä
tilassa olevat vesistöt ovat kaukana kunnostusalueesta, eliöt eivät pääse
levittäytymään kunnostetulle alueelle.
Loppuseminaari
kesällä 2015
REFORM on EU:n 7.
puiteohjelman hanke, jossa selvitetään monitieteisesti miten jokien hyvä tila
voidaan saavuttaa. Hanke hyödyttää virtavesien kunnostuksesta ja vesienhoidon toimenpiteiden
vaikutusten arvioinnista vastaavia tahoja. Hankkeen loppuseminaari järjestetään
Hollannissa heinäkuussa 2015. Suomesta hankkeessa on tutkittu Pohjois-Pohjanmaan
Kuivajokea, Kalajoen sivuhaaraa Vääräjokea, sekä maa- ja metsätalouden vaikutusseurannan
(MaaMet) jokikohteita.
Teksti ja lisätietoja:
Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen
ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kehittämispäällikkö Seppo Hellsten, Suomen
ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Jaana Rääpysjärvi, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Jarno Turunen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Paluu etusivulle