Stressitestien arviointiryhmä vieraili Vammalan rikastamolla Sastamalassa lokakuussa 2013. Kuvassa rikastushiekka-allas. Kuva: Sari Kauppi

Vuonna 2013 kaivoksille tehdyissä stressitesteissä nousi esille erityisesti vesien hallintaan liittyviä kehitystarpeita, vaikka poikkeustilanteisiin on kaivoksilla yleisesti varauduttu melko hyvin. Selkeitä kehittämiskohteita oli erityisesti pohjarakenteiden valvonnassa, poikkeuksellisten päästöjen havaitsemisessa ja hallinnassa sekä kaivannaisjätteiden kemiallisen muuntumisen tunnistamisessa ja seurannassa.

Ympäristöministeriön vuonna 2013 teettämässä selvityksessä testattiin 20 kaivosta ja rikastamoa. Metallimalmikaivosten lisäksi mukana oli teollisuusmineraali- ja karbonaattikaivoksia.

Selvityksen tuloksien käyttöönotto on jo aloitettu ja muun muassa  viranomaiset ovat hyödyntäneet stressitestien tuloksia esim. kaivosten ympäristöturvallisuussuositusten tekemisessä.

Tyypilliset poikkeustilanteet liittyvät vesiin

Testissä keskityttiin erityisesti suurien vesimäärien aiheuttamiin riskitilanteisiin, koska vuonna 2013 valmistuneen esiselvityksen mukaan vesiasiat ovat keskeisimpiä kaivosten riskienhallinnassa. Tyypillisimpiä poikkeustilanteita ovat esimerkiksi patovuodot, altaiden ylitäytöt, pienet onnettomuus- ja häiriötilanteet, putkirikot sekä prosessihäiriöt. Haasteita lisää usein suuri sadanta ja sulamisvedet.

Kehittämistarpeista ratkaisuehdotuksiin

Stressitestit osoittivat, että esimerkiksi tulvien aikana voitaisiin estää juoksutuksia vesistöön lisäämällä varoallastilavuutta. Jatkuvatoimiset virtaamamittaukset olisivat tarpeellisia vesimäärien ja niiden muutosten seurannassa.

Erityisen tärkeää kaivosalueen vesien hallinnassa olisi ennakoida vesimääriä muun muassa sää- ja vesistöennusteiden perusteella. Lisäksi uusien kaivosten ympäristölupien yhteydessä olisi hyödyllistä edellyttää kattavampia vedenpuhdistusmenetelmiä, jotta puhdistamattomia jätevesiä ei varastoitaisi kaivosalueella.

Moniin tilanteisiin on varauduttu hyvin

Monet toiminnot saivat testissä myös kiitosta. Patorakenteiden valvonta, pato- ja pohjarakenteiden hätäkorjaukseen varautuminen sekä haitallisten päästöjen tunnistaminen vaikuttivat olevan hyvin hallinnassa lähes kaikilla kaivoksilla.

Testausprosessin hyötynä nähtiin kaivosten oman tietoisuuden lisääntyminen kehittämistarpeista. Testi innosti kaivosasiantuntijoita myös hyvien, ympäristöturvallisuutta parantavien käytäntöjen jakamiseen alan toimijoiden kesken.

Stressitestimenetelmän kehittäminen

Kertaluonteisena toteutettua testausta voidaan kehittää eri teemoihin sopivaksi. Siitä voidaan muokata yrityksiä motivoiva työkalu, jolla yritysten omaa varautumista ja toimintoja voidaan parantaa.

Teksti ja lisätietoa:

Projektipäällikkö Timo Jouttijärvi, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Sari Kauppi, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

• Stressitesti löysi kehittämistä kaivosten vesien hallinnassa – viranomaisten tehostettava yhteistyötä (Ympäristöministeriön tiedote 10.2.2014)
  

Paluu etusivulle