Suomen järvien oma yhteisöllinen verkkopalvelu – Järviwiki – on avattu 22.3.2011. Jokaisella Suomen järvellä on verkossa oma sivu, johon kuka tahansa voi tuottaa tietoa omaksi ja muiden iloksi sekä tietysti järven parhaaksi. Pohjatietoina on faktaa järvistä, kalojen levinneisyystietoja ja YLEn elävän arkiston järvimateriaalia sekä kuvia. Kesän leväseuranta julkaistaan Järviwikissä samoin kuin maakuntajärvikilpailu.
Leväseuranta, vesiensuojelu, sosiaalinen media ja wikipedia: www.jarviwiki.fi
Järviwikin idea syntyi 2009 keitoksesta, johon oli lisätty levähaittaseurannan kehittämisajatuksia, sosiaalisen median ja Wikipedia-verkkotietosanakirjan voittokulkua, kertoo Matti Lindholm.
Järviwikin avulla luodaan uudenlaista toimintatapaa hallinnolle ja innostavampia mahdollisuuksia kansalaisille julkaista ja saada tietoa, verkostoitua, keskustella, osallistua leväseurantaan ja vesienhoitoon sekä tehostaa suojelua.
Käyttäjät voivat lisätä Järviwikiin oman sivun tai tietoa kartalle sekä perustaa omia tai yhteisiä havaintopaikkoja. Lisäykset voivat olla mm. tekstiä, keskustelunaloituksia, kuvia ja linkkejä.
Kesällä kuka tahansa voi seurata Järviwikistä levätilannetta, koska SYKEn koordinoima valtakunnallinen leväseuranta julkaistaan Järviwikissä. Myös SYKEn koordinoimassa 22.3 alkavassa maakuntajärvikilpailussa hyödynnetään Järviwikiä.
Aluksi 90 000 sivua: järvifaktaa ja kalojen levinneisyystietoa, YLEn videoita ja kuvia
Järviwikistä löytyy oma sivu 56 000 järvellemme, jonka pinta-ala on vähintään yhden hehtaarin. Näistä järvistä on tarjolla järvirekisterin perustiedot esim. pinta-ala ja sijainti kartalla. Järviwikiin on myös sisällytetty Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Kala-atlas tietokannan levinneisyystiedot ja linkkejä YLEn Elävä arkiston järviaiheisiin sisältöihin. Suunnitelmissa on täydentää Järviwikiä mm. muiden tietokantojen tiedoilla esim. järvien pintalämpötila, jäänpeite, kaavoitus.
Jatkossa Järviwikiä kehitetään osana SYKEn koordinoimaa GisBloom Life-hanketta
Hankkeessa rakennetaan ja pilotoidaan järjestelmää leväkukintatilanteiden ennustamiseen ja hallintaan. Järviwikiin tallennettuja havaintoja voidaan käyttää GisBloomin malleissa ja tulosten tarkistamisessa.
Kaiken kaikkiaan Järviwikissä on näin aluksi noin 90 000 sisältösivua. Järviä ja järvitietoa voi selata nimen mukaan, kunnittain, maakunnittain, ELY-keskuksittain, vesistöalueittain ja vesienhoitoalueittain. Järviä voi hakea syvyyden tai muun ominaisuuden mukaan. Myös käyttäjien luomaa sisältöä, kuten havaintoja, voidaan esittää monin eri rajauksin esim. tietyn ELY-keskuksen tai vesienhoitoalueen mukaan.
Ainutlaatuinen koko maailmassa
Järviwiki on toistaiseksi ainutlaatuinen koko maailmassa. Semanttista webiä järvien yhteydessä hyödyntävän palvelun syntyminen oli meillä mahdollista, kiitos hienon järvirekisterin. Myös järvien erityinen asema suomalaisessa kulttuurissa tekee Järviwikistä juuri Suomessa todennäköisen onnistujan.
Lisätietoja
Verkkotoimittaja Matti Lindholm, SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Paluu etusivulle
