| |  |
| | Männyntaimet istutetaan joutomaana toimineelle
ruohotasangolle
Tansaniassa. Uusi talousmetsä
säästää luonnonmetsät hakkuilta.
Kuva:
Outi Einola-Head. |
Rikkaissa maissa kulutetaan yli kolmen maapallon luonnonvarat. Monien käyttämiemme hyödykkeiden raaka-aineet tulevat kehitysmaista, joissa kärsitään ruokakriiseistä. Suomen kehitysyhteistyöllä edistetään ruuan, veden ja energian saatavuutta sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Näitä tavoitteita ei voida turvata ilman monimuotoista luontoa.
Maailman luonnon säätiö WWF:n tuore Living Planet -raportti piirtää karun kuvan maapallon tilasta. Ihminen on omilla toimillaan nopeasti heikentänyt maailman ekosysteemejä. Kiihtyvä kulutus on ajanut ihmiset raivaamaan metsiä karjan laitumiksi tai viljelysmaaksi, ja eliöiden elinympäristöjä on tuhoutunut. Seurauksista kärsivät kasvien ja eläinten lisäksi myös ihmiset.
Vaarallisen nopeasti katoavat elinympäristöt ovat vieneet mukanaan valtavasti lajeja. Vuosien 1970 ja 2012 välillä maailman selkärankaisten eläinten lajikirjo väheni 58 prosentilla. Hyvä uutinen on, että voimme itse edelleen vaikuttaa tulevan kehityksen suuntaan.
Joka toinen vuosi julkaistava maailman ympäristön tilaa selvittävä raportti tarjoaa myös ratkaisuja maapallon suurimpiin ympäristöongelmiin: luontopääomaa on suojeltava, rahavirtoja ohjattava uudelleen, tuotannon on oltava nykyistä kestävämpää ja kulutuksen järkevämpää. Lisäksi luonnonvarojen hyödyt on jaettava oikeudenmukaisemmin.
Hyvinvoivat elinympäristöt tuottavat ruokaa, juomavettä, puhdasta ilmaa, energiaa, lääkkeitä ja virkistysmahdollisuuksia. Samalla ne säätelevät ja puhdistavat vettä ja ilmaa, luovat suotuisat ilmasto-olosuhteet, takaavat pölytyksen ja siementen leviämisen sekä säätelevät tuholaisten ja tautien leviämistä.
Kehitysyhteistyöllä puututaan epätasa-arvoonSuomen kehityspolitiikalla vastataan monin tavoin luonnon monimuotoisuuden haasteisiin. Toimintaa ohjaavat YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteet. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ympäristösopimuksiin kuten Pariisin ilmastosopimukseen, biodiversiteettisopimukseen ja aavikoitumissopimukseen.
Omalla kehitysyhteistyöllään Suomi vahvistaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia, sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä ilmastonmuutokseen varautumista ja sen hillintää. Päätavoite on vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Kehitysyhteistyöllä voidaan vaikuttaa siihen, että elinkeinot ja oikeudet niihin säilyvät paikallisilla ihmisillä. Samalla varmistetaan, että kaikille tärkeitä luonnonvaroja hyödynnetään kestävällä tavalla.
Monimuotoinen luonto vaikuttaa suoraan omaan hyvinvointiimme ja siihen, että meillä on ruokaa, energiaa ja vettä. Suomi pyrkii lisäämään ihmisten mahdollisuuksia tuottaa tai hankkia ruokaa sekä saada laadukasta vesihuoltoa ja sanitaatiopalveluja.
 |
| Hyvinvoivat elinympäristöt tuottavat ruokaa myös torille Sambiassa. Kuva: Hana Öunap. |
Tukea saavat myös kehitysmaiden omat ilmastotoimet ja siirtyminen kestäviin energiaratkaisuihin. Uusituvan energian osuutta pyritään lisäämään ja fossiilisen energian vähentämään. Monissa kehityshankkeissa otetaan huomioon ekosysteemien, kuten metsien ja vesistöjen kestävä hoito, käyttö, suojelu ja hallinta.
Mukana Afrikan ilmastotalkoissa
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja köyhyyden vähentäminen on mahdollista samalla kertaa. Suomen tukema ympäristö- ja energiakumppanuusohjelma on osoitus tästä.
Eteläisen Afrikan maissa päättyneen 60 hankkeen vaikutuksia on selvitetty, ja tulokset olivat hyviä. Hankkeet ovat tuoneet uusiutuvaa energiaa 53 300 kotitaloudelle. Uusia työpaikkoja on luotu yli 2 000 etupäässä naisille ja nuorille. Ilmakehästä on säästynyt yli 26 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Ohjelma on myös rakentanut uusiutuvan energian verkostoja ja yhdistänyt alan afrikkalaisia toimijoita.
Luonto ja ilmasto kiittävätTansanian metsäkato on maailman suurimpia. Metsien vuosittaiset hakkuut ylittävät puiden kasvun. Puita on istutettava lisää, jos halutaan torjua ilmaston muutosta ja metsien häviämistä. Samalla on suojeltava luonnonmetsiä, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi.
Tansanialaiset saavat yhä noin 90 prosenttia käyttämästään energiasta puuhiilestä. Puita kaadetaan puuhiilen tuottamiseksi ja metsiä kasketaan viljelymaaksi. Ne ovat pääsyitä metsien katoon, jotka koskemattomina hillitsisivät ilmastonmuutosta.
 |
| Suomien kehitysyhteistyöllä lisätään ihmisten mahdollisuuksia saada
laadukasta vesihuoltoa ja sanitaatiopalveluja muun muassa Nepalissa.
Kuva: Marja-Leena Kultanen. |
Suomen tukemassa yksityismetsähankkeessa on istutettu talousmetsää aiemmin puuttomalle ruohotasangolle. Kun ihmiset saavat sieltä tarvitsemansa puun, luonnonmetsät säästyvät hakkuilta. Kyläläiset ovat saaneet haltuunsa omat metsäalueet, joille he istuttavat taimia, hoitavat ne ja keräävät aikanaan puiden myyntitulot. Tansanian arvokkaista metsävaroista saadaan näin paras mahdollinen hyöty, ja kyläläisiä autetaan myymään puut markkinahintaan.
WWF kumppaninaErilaisten hyödykkeiden kuten palmuöljyn, soijan ja puun globaali kysyntä kasvaa jatkuvasti. Vastuullisessa tuotannossa huomioidaan sekä ympäristö että paikalliset ihmiset. WWF tukee vastuullista palmuöljytuotantoa Indonesiassa Suomen kehitysyhteistyövaroin. Vastuullinen palmuöljytuotanto takaa muun muassa sen, että työntekijät saavat kohtuullisen korvauksen, luonnonsademetsiä ei hakata tuotantoalueiksi eikä tulta käytetä plantaasien raivaukseen.
Suomen WWF on ulkoministeriön tukema kehitysyhteistyön kumppanuusjärjestö. WWF ja ulkoministeriö julkaisivat yhdessä Living Planet -raportin lokakuun lopussa.
Teksti:
Outi Einola-Head ulkoasianministeriöLiving Planet -indeksi (LPI-indeksi)- Mittaa luonnon monimuotoisuutta keräämällä tietoa eri selkärankaislajien populaatioiden yksilömääristä ja laskemalla ajan myötä muuttuneet määrät.
- LPI-indeksiä voidaan verrata osakemarkkinaindeksiin. Maailman talouden sijaan se seuraa planeettamme ekologista tilaa.
- Maailmanlaajuinen LPI-indeksi perustuu tieteellisiin tietoihin 3 706 selkärankaislajin (nisäkkäiden, lintujen, kalojen, sammakkoeläinten ja matelijoiden) 14 152 seuratusta populaatiosta ympäri maailmaa.
LinkitPaluu etusivulle
