Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) hyväksyi päämäärät seuraavalle neljälle vuodelle ja nosti luonnon arvottamisen ja arvostuksen keskiöön syyskuussa pidetyssä kuudennessa maailmankongressissa Havaijilla. Kongressin pääteema oli Planeettamme on tienhaarassa ja siihen osallistui lähes 10 000 asiantuntijaa ympäri maailmaa.
Lähes 15 prosenttia maapallon maa-pinta-alasta on jo suojeltu. Tämä käy ilmi maailmankongressissa julkaistusta IUCN:n raportista. Biodersiteettisopimuksen Aichi-tavoitteiden mukaan vähintään 17 prosenttia maapinta-alasta ja sisävesistä tulisi olla suojeltuja vuoteen 2020 mennessä. Yksi pitkän aikavälin tavoitteista onkin jo lähellä toteutumistaan.
Myös meriluonnon suojelemisessa on tehty merkittäviä päätöksiä. Yhdysvallat ja Venäjä ovat ilmoittaneet uusien suojelualueiden perustamisesta. Presidentti
Barack Obama laajensi Havaijin vesillä olevan Papahanaumokuakean maailman laajimmaksi meriluonnonsuojelualueeksi kongressin aikana. Se jo itsessään teki kongressista merkittävän.
Kansainvälinen tavoite on suojella 10 prosenttia meristä ja rannikoista. Tällä hetkellä niiden pinta-alasta on suojeltu vasta 4 prosenttia, joten töitä riittää vuoden 2020 tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi merten roskaantumisen estäminen on noussut esille kansainvälisellä agendalla.
Myös yritysmaailma mukaan turvaamaan luonnonvaratSuojelualueiden pinta-alan kasvusta huolimatta luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen maailmassa jatkuu edelleen. IUCN korostaa, että poliittisen päätöksenteon täytyy vauhdittaa luonnon monimuotoisuuden turvaamista niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Tämä tarkoittaa kaikkia toimijoita, ja myös yksityinen sektori tarvitaan talkoisiin mukaan, korosti pääjohtaja
Inger Anderson.
Agenda 2030 sisällä IUCN:n tavoitteissaIUCN on asettanut vuodesta 1948 lähtien kunniahimoiset tavoitteet ympäristön suojelemiseksi. IUCN:n visio on oikeudenmukainen maailma, joka arvostaa ja suojelee luontoa. Luonnon merkitys ja kestävyys biotaloudessa on keskeistä ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030 antaa toiminnalle raamit.
 |
Arktiset meri- ja rannikkoalueet ovat erityisen haavoittuvia ihmisen toiminnalle. Kuva Riku Lumiaro.
|
Tieteellinen tieto on tärkeää ja päätösten pitää pohjautua parhaaseen osaamiseen ja tutkittuun tietoon, korosti pääjohtaja Inger Andersen vierailullaan Helsingissä.
Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, ruokaturva ja köyhyys, voidaan ratkaista pitkälti luontoon pohjautuvilla ratkaisuilla. Kongressin pääteema liittyi kiinteästi myös nuorison ja muiden uusien väestöryhmien luontosuhteeseen, painotti pääjohtaja Andersen.
Suomi näkyvästi esillä HavaijillaSuomesta kongressiin osallistui Suomen IUCN-komitean jäseniä ulkoasiainministeriöstä, ympäristöministeriöstä ja Natur och Miljöstä sekä asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta ja Metsähallituksen luontopalveluista.
Kongressin kaikille avoimessa foorumissa suomalaiset esittelivät toimintaansa 20 tilaisuudessa. Natur och Miljön kertoi luontokasvatustyöstään, Suomen ympäristökeskuksen luennoi IUCN:n ekosysteemien uhanalaisuuden punaisen kirjan kriteeristön luomisestaan, Metsähallituksen luontopalvelut esittelivät toimintaansa merialueiden suojelun ja käytön suunnittelussa, edelläkävijyyttään luonnonsuojelualueiden kävijäseurannassa ja paikallistaloudellisten vaikutusten selvittämissä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä luontoelämysten kautta. Maamme luontotietämystä arvostetaan IUCN:ssä ja maailmalla.
 |
Suomen Marina von Weissenberg, IUCNn hallituksen varapuheenjohtaja 2012-2016, johti
yleiskokouksessa puhetta mm. vilkasta keskustelua herättäneessä norsunluukauppa käsittelevässä
asiakohdassa. Kuva Matti Nummelin.
|
Suomen työtä hallituksessa jatkaa RuotsiKongressin aikana järjestettiin IUCN:n jäsenorganisaatioiden yleiskokous, jossa valittiin järjestölle uusi hallitus ja puheenjohtajana. Puheenjohtajana jatkaa kiinalainen
Zhang Xinsheng. Pohjoismaiden edustus säilyi IUCN:n hallituksessa, kun hallituksen jäseneksi valittiin Ruotsin Luonnontieteellisen valtionmuseon pääjohtaja Jan-Olov Westerberg. Lisäksi hyväksyttiin vuosien 2017–2010 toimintaohjelma ja budjetti.
Uuden toimintaohjelman mukaan IUCN edistää luonnon arvottamista ja suojelua, luonnonvarojen käytön tehokasta ja tasapuolista hallintoa sekä tarjoaa luonnonmukaisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan, ruokaturvan takaamiseen ja kehityskysymysten edistämiseen.
Kongressissa päätettiin aloitteista ja IUCN:n uusista ohjeista ja standardeista, kuten korvaavista toimenpiteistä. Suojelu on ensisijainen toimenpide, mutta korvaavilla toimenpiteillä voidaan turvata elinympäristöjen ja lajien tilaa.
Keskustelu kaivannais-, öljy- ja kaasusektorin vastuista johti siihen, että IUCN kehotti kaivannaisteollisuutta omaehtoisesti pysymään poissa suojelualueilta. Aloite on työstetty UNESCOn maailmanperintökomitean ja Sydneyssä vuonna 2014 pidetyn maailman suojelualuekongressin esityksen pohjalta ja noudattaen useita suosituksia vuodesta 1996 lähtien. Suojelujärjestöt ja alkuperäiskansat olivat asiassa erityisen aktiivisia.
 |
Kaivos aivan suojelualueen vieressä Etelä-Afrikassa. Kuva Riku Lumiaro.
|
Uhanalaisten lajien suojelutyössä onnistumisia ja haasteitaIUCN:n jäsenjärjestöt päättivät, että 30 prosenttia meristä tulisi suojella, mikäli halutaan elvyttää ja suojella uhanalaisia kalakantoja ja parantaa merten monimuotoisuuden tilaa. Myös luonnon arvottaminen ja siihen liittyvä työ oli esillä. Näitä olivat lUCN:n luonnonmukaiset ratkaisut -konsepti, joka on sisällytetty myös uuden Pariisin ilmastosopimuksen työkalupakkiin.
Lajiston suojeleminen ja uhanalaiset lajit ovat IUCN:n vahvaa ydinosaamista. Tämä korostui esimerkiksi National Geographic -lehden esityksissä, joissa IUCN:n työn onnistumiset kuvattiin näyttävästi. Suojelu kannattaa, ja se luo paljon uusia mahdollisuuksia ja uutta liiketoimintaa.
Norsuista käytiin kongressin kovin vääntö: Pienryhmässä ei päästy aiheesta yhteisymmärrykseen, joten kaikki 22 muutosesitystä tuotiin yleisistuntoon äänestettäväksi. Kysymys oli siitä, miten kansallinen norsunluun kauppa saadaan tyrehtymään ja norsunluun kysyntä loppumaan.
Keskeiset biodiversiteettialueet ja niihin liittyvä ohjeistus hyväksyttiin. Se tulee helpottamaan kokonaisymmärtämystä suojelun ja luonnon monimuotoisuuden tarpeista ja tarvittavista lisäponnistuksista.
IUCN:n kansainvälisen ohjelman päätavoitteet 2017–2020 ovat - Luonnon arvottaminen ja suojelu
- Luonnon käytön tehokas ja tasapuolinen hallinto
- Luonnon tarjoaminen ratkaisujen hyödyntäminen
| |  |
| | Professori E.O.Wilson biodiversiteetin isä yhdessä
Suomen Marina von Weissenberg ja Matti Nummelinin
kanssa. Kuva Matti Nummelin.
|
Luonnonmukaiset ratkaisut -konsepti auttaa erityisesti kehitysmaita ilmastonmuutoksen hillitsemisessä varsinkin rannikko- ja kosteikkoalueilla ja mangrovemetsissä. Uhanalaisten lajien kartoittaminen ja punaisten kirjojen merkitys kansallisesti ja alueellisesti on keskeinen, ja ne ovat merkittävä työkalu luonnon monimuotoisuuden tilan arvioinnissa. Esimerkiksi seuraava Suomen Punainen kirja ilmestyy loppuvuodesta 2019.
Merten suojelu on edelleen haaste emmekä ole vielä sillä tasolla, millä meidän pitäisi olla, pääjohtaja Inger Andersen toteaa. Professori
Edward O. Wilsonin sanoma IUCN:n maailmankongressissa oli selvä:
”Puolet planeetastamme pitää ja tulee suojella. Hänen mielestä ei ole muita vaihtoehtoja kuin suojella puolet maapallostamme, jos haluamme turvata jatkossakin hyvän elämän edellytykset, ekosysteemien toimivuuden ja luonnon ekosysteemipalvelut tuleville sukupolville.”Teksti:
Marina von Weissenberg ympäristöministeriöLisätiedotNeuvotteleva virkamies
Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi
Linkit Paluu etusivulle
