Tenojoessa ui maailman suurin Atlantin villilohikanta. Joen pääuomaa sivujokiin vaeltaa kutemaan lohia, jotka voidaan jakaa kolmeenkymmeneen geneettisesti erilaiseen kantaan. Näiden lohikantojen tila vaihtelee paljon, osa voi hyvin ja toisissa emokaloja on hyvin vähän suhteessa sivujoen kokoon. Lohikantojen perimä eroaa toisistaan selvästi ja se tunnetaan tarkkaan. Jo yhden suomun perusteella voidaan määritellä, mistä sivujoesta lohi on peräisin.
Tärkein tavoite on saada Tenon lohikannat kestävään tilaan| |  |
| | Onnellinen kalamies. Kuva Jari Pekkarinen.
|
Tenon uusi kalastussopimus on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Sopimus on herättänyt paljon keskustelua ja kerännyt myös kritiikkiä. Sen tärkein tavoite on kuitenkin vahvistaa rajoitusten avulla Tenojoen lohikantoja niin, että kalastus olisi kestävää.
"Tenojoen kalastusta on rajoitettava, jotta lohikannat saadaan kestävälle tasolle. Kutulohia on liian vähän etenkin vesistön latvoilla, minkä osoittaa vuosien tutkimus. Juuri mistään muusta lohijoesta ei löydy yhtä tarkkaa tietoa kuin Tenosta. Haluamme varmistaa, että kalastettavaa riittää myös tulevaisuudessa," toteaa neuvotteleva virkamies
Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriöstä.
Rajoitusten tavoitteena on vähentää kalastuksessa kuolevien lohien määrää 30 prosenttia. Rajoitusten kohdentamisessa on hyödynnetty tutkimustietoa Tenon eri lohikantojen nousuajankohdista. Kudulle pääsevien emokalojen määrää halutaan lisätä.
"Jos katsottaisiin vain lohikantojen tilaa, Tenon kalastus olisi perusteltua jopa kieltää kokonaan joksikin aikaa tilanteen korjaamiseksi."Rajoitukset kohdistetaan tutkimustiedon perusteellaSuomen maa- ja metsätalousministeriö ja Norjan ympäristöministeriö perustivat vuonna 2010 pysyvän seuranta- ja tutkimustyöryhmän, jonka tehtävä on arvioida lohikantojen kuntoa sekä kalastuksen ja muiden tekijöiden vaikutusta siihen. Seurantaa toteutetaan monipuolisesti esimerkiksi video- ja kaikuluotainlaskennan, saalisnäytteiden, koekalastusten ja saalistietojen avulla ja tulokset kootaan vuosittain raporteiksi. Tietoja kerätään koko kalastuskauden ajalta ja vesistön eri osista.
"Työryhmältä ilmestyi juuri tuore vuosiraportti, josta käy ilmi muun muassa, että lohikantojen tila on edelleen huono vesistön latvajoissa eli Karas-, Jies- ja Inarinjoessa. Raportissa todetaan myös, että vakavin Tenojoen lohikantoja uhkaava tekijä on ylikalastus."Laajasta tutkimustiedosta on ollut hyötyä kalastussopimuksen säädösten määrittelyssä. Kalastus Tenojen pääuomassa kohdistuu kaikkiin sen kautta sivujokiin vaeltaviin lohikantoihin, joista osa kestää kalastusta paremmin kuin toiset. Tutkimuksen ansioista tiedetään, milloin on latvajokien uhanalaisten lohikantojen vaellusaika. Tämän tiedon perusteella kalastusta halutaan rajoittaa etenkin kalastuskauden alussa.
Sopimuksen lähtökohtana on kalastuksen mitoittaminen lohikantojen tilan mukaan niin, että kalakantojen hyvinvointi varmistetaan pitkällä aikavälillä ja Tenon lohikantojen ainutlaatuinen monimuotoisuus säilyy. Uuden sopimuksen myötä useimpien lohikantojen odotetaan elpyvän kestävälle tasolle noin kahden lohisukupolven aikana eli runsaan kymmenen vuoden kuluessa.
Sopimus on kompromissiSopimuksessa on pyritty sovittamaan yhteen lohen suojelu, erityyppiset kalastustavat ja eri kalastajaryhmien kalastusoikeudet. Lohikantojen suojelun ja hoidon lisäksi halutaan turvata myös saamelainen kalastuskulttuuri, kalastusoikeuden haltijoiden asema sekä kalastukseen liittyvä matkailu, mistä syystä lohikantojen tilan parantamien ajoitetaan runsaan kymmenen vuoden ajalle, jotta perinteistä pyyntiä ja vapakalastusta voidaan jatkaa, vaikka kalastusaikoja joudutaankin lyhentämään. Suomen ja Norjan neuvottelukuntien paikalliset neuvottelijat sopivat kantojen elvyttämiseen tähtäävän kalastussäännön peruslinjat vuosi sitten Rovaniemellä, vaikka yksityiskohtia jouduttiinkin viimeistelemään äänestysten kautta.
 |
Kutuasuinen jokeen nouseva naaraslohi. Kuva Riku Lumiaro.
|
"Nämä intressit ovat osoittautuneet osin vastakkaisiksi. Neuvottelutulos on kompromissi. Saamelaiskulttuuria pyritään suojaamaan siten, että edelleen sallitaan perinteisten, tehokkaiden pyydysten, kuten patojen sekä kulkutus- ja seisovien verkkojen käyttö, mutta rajataan niiden käyttö asuinpaikkaperiaatteen mukaisesti paikallisille kalastusoikeuden omistajille."Sopimuksen kalastussääntö on jatkossa määräaikainen eli kalastussäädöksiä tarkistetaan lohikantojen tilan mukaisiksi 5-7 vuoden välein. Kun lohikannat saadaan elpymään kestävälle tasolle, kalastusta on mahdollista jälleen lisätä.
Tenon kalastussopimus allekirjoitettiin viime syyskuussa ja on nyt eduskunnan käsiteltävänä. Tavoitteena on, että sopimus astuu voimaan vuonna 2017.
Teksti:
Iina Bister maa- ja metsätalousministeriöPaluu etusivulle
