Tulosta
 

Luonnon monimuotoisuussopimukset tiivistävät yhteistyötään

1.3.2016
  Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä edustaa Suomea
  

Luonnon monimuotoisuussopimukset (*) tekivät uranuurtavaa työtä ja yhteistyötä Suomen ja Intian rinnakkaispuheenjohtajuudella Genevessä järjestetyssä synergia työpajassa 8.–11.2.2016. Suomen varapuheenjohtajana toimi Marina von Weissenberg YMstä. Tavoitteena vahvistaa sopimusten toimeenpanoa ja yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden häviämisen estämiseksi vuoteen 2020.

Työn pohjana ovat Aichi 2020 tavoitteet ja Nagoyassa vuonna 2010 hyväksytty strateginen suunnitelma. Työpajaa toteutettiin osana Suomen ja Sveitsin rahoittamaa synergiahanketta, jossa Suomen UM:n rahoitusosuus oli merkittävä ja tärkeä onnistumisen kannalta.

Osallistujat oli kutsuttu työpajaan tarkkaan laaditun YK-jaon mukaan siten, että maat edustivat tasapuolisesti sopimusten kansallisia vastuuvirkamiehiä, tutkimuslaitoksia, sopimusten sihteeristöt ja keskeisiä YK tahoja.


Taustana kaksi toisiaan tukevaa prosessia

1)    YK:n ympäristökokouksen suositukset sopimusten synergioiden edistämiseksi, valmisteltu UNEPin järjestämissä työpajoissa 2014–15. Hyväksytään UNEA2 resoluutiolla toukokuussa 2016. Tavoitteena korkean tason poliittinen ohjaus.

2)    CBD COP12 käynnistämä sopimusten osapuolikokousten prosessi (päätös  III/24), jolla perustettiin kansainvälinen synergia-asiantuntijaryhmä, johon kutsuttiin mukaan muiden biodiversiteettisopimusten edustajat. Ryhmä kokoontui syksyllä 2015 valmistelemaan työpajaa. Tavoitteena sopimusten osapuolikokousten päätökset, joilla edistetään synergioita käytännön tasolla.

Sopimusten pääjohtajat olivat kaikki paikalla ja ilmapiiri oli työpajan aikana hyvä ja rakentava. Päätettiin mm että tulevassa toimeenpanokokouksessa toukokuussa 2016 (CBD/SBIssa) pidetään yhteinen oheistapahtuma aiheesta ja kerrotaan tuloksista laajasti. Suomi oli myös pyytänyt UNEP/WCMC valmistelemaan ns. Aichi tavoitteiden kartoitustyöstä ja päätöksistä oheisaineistoa työpajaan YMn avustuksella. Myös jatkoprosessi tälle hankkeelle hahmottui ja yksi samanlainen kokous samalla rakenteella esitetään pidettäväksi myöhemmin erikseen päätettävänä ajankohdalla. Tuleva osapuolikokous CBD COP-13. joulukuussa Meksikossa on tärkeä tältä osin.

Lähtökohdista vielä, osapuolet ovat siis keskiössä kun laaditaan esityksiä ja lopullinen raportti valmistuu maaliskuun alussa kaikista 8 aiheista. Näistä laaditaan omat esitykset aikatauluineen ja ne tulevat raportin liitteeksi. YK:n instituutioiden ja elimien yhteistyön lisääminen sopimusten toimeenpanon tuessa pyritään lisäämään.

Osa-alueet olivat:
 
1) Kansalliset toimintaohjelmat ja strategiset suunnitelmat,
2) raportointi, seuranta ja indikaattorit,
3) tieteen ja politiikan vuoropuhelu ml. IPBES,
4) tiedonhallinta ja tietoisuuden lisääminen,
5) toimintavalmiuksen parantaminen,
6) rahoitus,
7) resurssitehokkuus ja resurssien lisääminen,
8) institutionaaliset rakenteet.

Kokouksessa tietenkin oltiin kiinnostuneita miten alustava keskustelu UNEAn resoluutiosta Nairobissa lähtee käyntiin sekä yhteyksistä synergia-asioihin ylipäänsä. Ollaanko nyt kypsiä edistämään asia kunnolla?

Teksti: Marina von Weissenberg ympäristöministeriö

Lisätiedot

Neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö, puh. 02952 50 321, marina.vonweissenberg(at)ymparisto.fi


(*)Biodiversiteettisopimus, CBD, Ramsar kosteikkosopimus, Muuttavien eliölajien sopimus, CMS, Uhanalaisten lajien kauppaa liittyvä sopimus, CITES, Kasviensuojelusopimus IPPC, ja Maatalouden kasvigeenivarasopimus (FAO/International Treaty, Maailmanperintösopimukseen Unesco/WHC.


Paluu etusivulle