| |  |
| | Rohtokasvien geeniperimällä on myös taloudellista
arvoa.
|
Nagoyan pöytäkirja muuttaa tutkimuskulttuuria voimakkaasti tulevina vuosina. Tutkimusmateriaalin kerääminen ja vastaanottaminen on joitakin maita lukuun ottamatta tähän asti ollut suhteellisen vapaata, mutta tilanne on muuttunut Nagoyan pöytäkirjan myötä.
Biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvä, 14.10.2014 voimaan tullut Nagoyan pöytäkirja on ensimmäinen yleinen ja oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta. Sillä pyritään varmistamaan geneettisen materiaalin säilyminen tuleville sukupolville sekä turvaamaan hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa luovuttajan ja käyttäjän välillä. Eduskunta on kevään 2016 aikana hyväksymässä lain pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien velvoitteiden voimaansaattamisesta.
Suomen käytännöt eivät juuri muutuNagoyan pöytäkirjan mukaan valtioilla on oikeus omiin geenivaroihinsa. Kukin maa saa päättää geenivarojensa saatavuudesta ja hyötyjen jakamisesta. Suomessa lainsäädäntöä sovelletaan kotimaisten geenivarojen tutkimus- ja kehityskäyttöön vain silloin, kun niihin liittyy saamelaisten perinteisen tiedon käyttöä. Kotimaisten geenivarojen saatavuus tutkimus- ja kehittämiskäyttöön pysyy nykyisen käytännön mukaisesti varsin vapaana eikä edellytä lupaa. Suurin osa Euroopan maista aikoo pitää geenivaransa vapaasti saatavilla.
Käytännössä geenivara tarkoittaa mitä tahansa biologista materiaalia, jos tutkimus- ja/tai tuotekehittely kohdistuu sen geeneihin tai niistä johdettaviin aineenvaihduntatuotteisiin. Nagoyan pöytäkirjan alaisuuteen kuuluvat kaikkien eliöryhmien, paitsi ihmisen, geenivarat kaikilta sen osapuolien maantieteellisiltä alueilta.
Pöytäkirja ei ole voimassa kansainvälisillä merialueilla eikä Etelämantereella. Kasvigeenivaroista pöytäkirjan alaisuuteen kuuluvat kaikki muut kasvit, paitsi ne jotka sisältyvät kansainvälisen kasvigeenivarasopimuksen (ITPGRFA) liitteeseen 1. Eri mailla voi olla omia tulkintoja siitä, mitä geenivaroihin kuuluu. Ennakkosuostumusvaatimus koskee niitä geenivaroja, jotka on hankittu lokakuun 2014 jälkeen ja maista, jotka ovat pöytäkirjan osapuolia.
EU:n geenivara-asetus edellyttää geenivarojen käyttäjiä noudattamaan asianmukaista huolellisuutta geenivaroja hankittaessa. Tämä edellyttää sitä, että käytetyt geenivarat on hankittu laillisesti tarjoajamaan lainsäädäntöä noudattaen ja että geenivaroihin liittyvät asiakirjat säilytetään vähintään 20 vuotta.
Ennakkosuostumus tulee hankkia aina, jos geenivarojen käyttöön sisältyy alkuperäiskansojen perinteistä tietoa. EU:n asetukseen liittyvät ohjeistukset ovat vielä tekeillä. Niiden voidaan odottaa valmistuvan aikaisintaan vuoden 2016 aikana. Ohjeistuksissa tarkennetaan vielä esimerkiksi geenivarojen johdannaisten ja DNA-sekvenssien käytön aiheuttamia velvoitteita käyttäjille.
Suomenkieliset verkkosivut ovat tekeilläEU:n geenivara-asetusta sovelletaan Suomessa sellaisenaan. Täytäntöönpanolailla säädetään niistä asetuksen velvoitteista, joista tarvitaan kansallisia säännöksiä. Laissa säädetään muun muassa geenivararikkomuksen rangaistuksista sekä kansallisista toimivaltaisista viranomaisista, joiksi ehdotetaan Luonnonvarakeskusta LUKE ja Suomen ympäristökeskusta SYKE.
Viranomaiset ovat parhaillaan rakentamassa verkkosivustoa, josta geenivarojen käyttäjät saavat käytännön tietoa siitä, miten uutta lakia ja säädöksiä noudatetaan. Tietoa eri maiden vaatimuksista ja kansallisista yhteyshenkilöistä saa kansainvälisestä hyötyjen jaon tiedonvälitysjärjestelmästä Biodiversiteettisopimuksen kotisivuilta (ABSCH).
 |
Espanjalainen kukkaniitty. Espanja on ollut jo pitkään eräs niistä Euroopan maista, joissa näytteiden keräämiseen luonnosta tarvitaan viranomaisten lupa.
|
Nagoyan pöytäkirjan voimaantulon odotetaan selkeyttävän tutkimusmateriaalin hankinnan kansainvälisiä pelisääntöjä. Pöytäkirja toki aiheuttaa geenivarojen käyttäjille lisävelvoitteita, mutta toisaalta se myös velvoittaa geenivarojen tarjoajamaita asettamaan geenivaransa saataville.
Teksti:
Eriika Melkas ympäristöministeriö ja Katileena Lohtander-Buckbee Suomen ympäristökeskusKuvat:
Riku LumiaroLisätiedotHallitussihteeri
Eriika Melkas, ympäristöministeriö, puh. 029 525 0170, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ylitarkastaja
Katileena Lohtander-Buckbee, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 390, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
LinkitPaluu etusivulle
