Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat vuonna 2015 peräti 15 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Kävijät myös toivat lähiseudulle yli 12 prosenttia edellisvuotta enemmän rahaa.
Kaikkiaan Suomen 39 kansallispuistossa vierailtiin 2 634 600 kertaa. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 141,1 miljoonaa euroa ja 1 400 henkilötyövuotta. Kokonaistulovaikutus kasvoi 12,5 prosenttia eli 15,7 miljoonaa euroa.
”On muistettava, että kansallispuistojen kävijöiden rahan käytön vaikutus on vain yksi osa kansallispuistojen hyödystä paikallistaloudelle ja koko Suomen taloudelle. Kansallispuistokäynneillä on myös huomattavaa kansanterveydellistä vaikutusta, ja lisäksi ne ovat olennainen osa Suomen maabrändiä ja matkailuteollisuutta,” luontopalvelujohtaja
Rauno Väisänen Metsähallituksesta toteaa.
 |
Kiinalaisia matkailijoita Nuuksion kansallispuistossa. Kuva Metsähallitus / Anna Haukka.
|
Käyntimäärätilastoista voi tehdä eräitä kiinnostavia huomioita: Peräti seitsemässä kansallispuistossa on vierailtu yli 100 000 kertaa. Repoveden kansallispuisto kiri 43 prosentin käyntimääräkasvullaan seitsemän suosituimman kansallispuiston joukkoon Pallas–Yllästunturin, Nuuksion, Urho Kekkosen, Oulangan, Kolin ja Pyhä–Luoston joukkoon.
Myös suurten kaupunkien lähistöllä olevien kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat huomattavasti: Turun oma lähikansallispuisto Kurjenrahka kasvatti käyntimääriään 45 prosenttia, ja pääkaupunkiseudun kupeessa oleva Nuuksio hyppäsi reilusti yli 300 000 käynnin rajan (343 000 käyntiä).
Valtion sijoituksella hyvä tuotto paikallistalouteenValtio eli Metsähallituksen luontopalvelut rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden infrastruktuurin. Paikallistulovaikutus ja työpaikat kohdistuvat yksityissektoriin.
Eniten rahaa paikallistalouteen tuottavat Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (36,5 milj. euroa) ja Urho Kekkosen kansallispuisto (21,2 milj. euroa). Kolmantena on Oulangan kansallispuisto, jossa paikallistulovaikutus nousi 14,4 miljoonasta 19 miljoonaan euroon ja neljäntenä Koli 17,7 miljoonalla eurolla.
Aiempina vuosina kansallispuistojen rahoituksen panos-tuotto-suhde on ollut 10 euroa, ja matkailualueilla, joissa matkailijan viipymä on pidempi, keskimäärin 14 euroa. Suhdelukua ei ole laskettu vuodelle 2015, mutta se näyttää olevan aiempaa parempi.
”Metsähallituksen luontopalvelujen euromääräinen panostus kansallispuistojen palveluihin ei ole kasvanut, mutta kävijöiden rahankäytön paikallistulovaikutus sen sijaan on. Olennaista näyttääkin olevan palvelujen kohdistaminen kysynnän mukaan, sen mukaan mitä kävijät toivovat ja missä on suuri kävijäpotentiaali,” Rauno Väisänen summaa.
 |
| Repoveden kansallispuiston Lapinsalmen riippusilta. Kuva Metsähallitus / Tuomo Häyrinen. |
Teksti:
Päivi Rosqvist, Metsähallituksen luontopalvelutLisätiedot Erikoissuunnittelija
Liisa Kajala, Metsähallitus, etunimi.sukunimi@metsa.fi
LinkitPaluu etusivulle
