Helmikuun alkupuolella vielä hyvin huonolta näyttänyt Saimaan lumitilanne on kääntynyt saimaannorpalle suotuisimmaksi helmikuun lähestyessä loppuaan. Vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden tammi-helmikuun vaihteessa tekemät apukinokset olivat kuitenkin tärkeä keino varmistaa pesinnän onnistuminen. Apukinoksia kolattiin nyt toista kertaa laajassa mitassa.
 |
Vihreään huppariin pukeutunut ministeri Kimmo Tiilikainen osallistui apukinosten kolaammiseen 2. helmikuuta Sulkavan ja Savonlinnan rajamailla Pihlajavedellä. Kuva Pekka Väisänen.
|
Kinostilanne on edelleen hieman normaalia heikompi. Viime päivinä on paikoitellen satanut Saimaalle jopa parikymmentä senttiä uutta lunta. Uusi lumi on tullut tuulen mukana, kinostuen ja on ollut laadultaan pesän rakentamiseen sopivaa. Tuore lumi vahvistaa tehtyjä apukinoksia ja parantaa niihin syntyvien kuuttien pesimäoloja, kertovat ylitarkastaja
Tero Sipilä ja suojelubiologi
Miina Auttila Metsähallituksesta.
Norppayhteisössä aikuiset naaraat valitsevat ensin pesimäpaikat, ja naaraiden ympärille tulevat pesimään urokset ja nuoret norpat. Mikäli riittävää määrää kinoksia ei synny, osa uroksista ja nuorista sinnittelee ilman lepopesää talven yli.
Helmikuussa satanut lumi ja edelleen maaliskuussakin satava lumi mahdollistaa uroksille ja nuorille norpille pesän kaivamisen keskellä talvea. Norppa kaivaa mielellään kaksi pesää talvena aikana, toisen lepopesäksi ja toisen vaihto – tai pakopesäksi. Pesä kaivetaan heti kun lunta kinostuu riittävästi, vaikka maaliskuun loppupuolella.
Norppa itse kaivaa pesän niin apu kuin luonnon kinokseenSaimaannorpan talvikannan kokoarvio perustuukin pesien laskentaan, ja normaalilumisena talvena havaitaankin Saimaalla yli 500 pesää. Heikkolumisimpina talvina norpat ovat olleet lähes kokonaan apukinosten varassa, jolloin kattavaa kannan kokoarviota ei pesämenetelmällä saa tehtyä. Tänä vuonna Metsähallitus varautuu täysmittaiseen pesälaskentaan kokeneen norppabiologin
Jouni Koskelan vetämänä. Toivottavasti lumisade jatkuu ja norpat saavat lopputalven pesiä kinoksissa.
Norppien avuksi kolatuista lumikasoista käytetään joskus virheellisesti teko- tai keinopesä-nimitystä. Norppien pesintään erikoistunut Miina Auttila korostaa, että kuvaava nimi ihmisten kasaamille kinoksille on ”apukinos” eikä keinopesä, joka tarkoittaisi kokonaan keinotekoista ja muusta kuin lumesta tehtyä pesää. Norppa kaivaa pesän itse kinokseen riippumatta siitä, miten se on syntynyt.
”Ensimmäiset kuutit ovat syntyneet helmikuun puolivälin tietämillä, jolloin tarjolla ei juurikaan ollut luonnon kinoksia, mutta apukinoksia oli kasattu varsin kattavasti. Tällä hetkellä norpilla näyttäisi olevan jo enemmän valinnan varaa kun luonnon kinostilanne on parantunut eli kevään pesälaskennoissa pesiä tullaan löytämään sekä luonnon- että apukinoksista”, Auttila kertoo.
Suuren virtaaman vuoksi jäätilanne Saimaalla on yllättävän huono ja monet virtapaikat ovat olleet auki jo tammikuun loppupuolelta asti. Virtaamat ja lauha sää ovat synnyttäneet sulia myös yllättäviin paikkoihin. Olosuhteet ovat olleet siis haasteelliset niin norpalle kuin niitä suojeleville ihmisillekin.
 |
Saimaannorpan kuutti kevätjäillä. Kuva Jouni Koskela.
|
Apukinoksia kasattiin kaikkiaan hieman reilut 200 ja niitä tehtiin erityisesti suojaisille vesistöalueille joille luonnonkinoksia ei tammikuun loppuun mennessä ollut syntynyt. Valtaosa apukinoksista kasattiin tammikuun loppuun mennessä eli mahdollisimman aikaisin ennen lisääntymiskauden alkua. Kinosten kasaamiseen osallistui kaikkiaan hieman reilut 160 henkilöä, joista valtaosa (noin 80 prosenttia) oli vapaaehtoisia.
Apukinokset jakaantuivat (204 kpl) alueittain tämän hetken tiedon mukaan seuraavasti: Ukon-Jänisselkä 4, Enon-Pyyvesi 4, Kolovesi 12, Joutenvesi 10, Haukivesi 40, Matari-Pieni Haukivesi 7, Pihlajavesi 62, Katosselkä 21, Puruvesi 4, Luonteri-Lietvesi 10, Yövesi 3, Louhivesi 2 ja Etelä-Saimaa 25.
Tuore dokumenttielokuva
Järven tarina valottaa harvinaisella tavalla saimaannorpan emän ja kuutin elämä syntymän jälkeisinä viikkoina lumipesän äärellä. Otokset on kuvannut
Juha ”Norppa” Taskinen.
Teksti:
Pekka VäisänenKuvat:
Jouni Koskela ja Pekka VäisänenLisätiedotYlitarkastaja
Tero Sipilä, Metsähallituksen luontopalvelut, puh. 0206 39 5912, etunimi.sukunimi@metsa.fi
LinkitPaluu etusivulle
