Tulosta
 

METSO-ohjelma etenee vakuuttavasti

26.5.2015
  METSOn metsää Paraisilla
  METSOn metsää Paraisilla.
Kuva Kimmo Syrjänen
Vapaaehtoisuuteen perustuvan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) suosio maanomistajien keskuudessa jatkuu vahvana. Juuri julkaistun tilannekatsauksen mukaan vuonna 2014 METSO-ohjelmassa suojeltiin pysyvästi yli 8 000 hehtaaria yksityisten maanomistajien arvokkaita metsiä. Tämä on vuosituloksena suurin pinta-ala yksityisomistuksessa suojeltuja metsiä vuodesta 2008 toiminnassa olleen ohjelman historiassa. Hyvä tulos saavutettiin myös ympäristötuella määräaikaisesti turvattujen kohteiden pinta-alassa: yli 4 000 hehtaaria kohteita turvattiin viime vuoden aikana.

Myös valtio panosti merkittävästi METSOon. Metsähallitus suojeli 13 000 hehtaaria valtion talousmetsiä osana ohjelmaa. Mukana suojelualueissa on suuria yhtenäisiä kohteita, joiden veroisia ei maanomistukseltaan pirstoutuneilta yksityismailta ole juurikaan saatavilla. Yksi hyvä esimerkki tällaisesta on kansallispuistoksi perustettu Teijon retkeilyalue Lounais-Suomessa. Lisäksi Metsähallitus huomioi luonnon monimuotoisuutta talousmetsissään ympäristöoppaan periaatteita noudattaen.

Monenlaista toimintaa METSOssa

METSO on myös paljon muuta kuin hehtaareja. Ohjelmassa tutkitaan, koulutetaan metsäammattilaisia ja metsänomistajia, viestitään ja kehitetään uusia toimintatapoja. Esimerkiksi METSO-rahoituksella toimivissa luonnonhoitohankkeissa ja yhteistoimintaverkostoissa on kehitetty käytännön toimintatapoja, joiden avulla monimuotoisuutta voidaan turvata osana metsien hoitoa ja metsätaloutta.

 Luontoretkellä METSOn metsässä  
 Luontoretkellä Paraisten Granvikista METSOon valtionperintönä tulleella 250 hehtaarin kohteella.
Kuva Kimmo Syrjänen
 

Tärkeää on myös ohjelman seuranta sen ekologisen vaikuttavuuden kannalta. Pystytäänkö METSOn avulla todella pysäyttämään metsälajien ja luontotyyppien taantuminen? Luonnonvarakeskuksen tutkimusten perusteella METSOon saadaan mukaan monimuotoisuudelle merkittäviä metsiä, joissa elää myös uhanalaisia metsälajeja. Koska uhanalaiset lajit ovat nimenomaan taantuva osa metsiemme luontoa, on METSOlla mahdollista vaikuttaa tätä kehitystä hidastavasti.

Mihin METSOn lentoa tulisi suunnata?

METSOn toteutuskauden pidentäminen vuoteen 2025 mahdollistaa ohjelman kehittämisen saatujen kokemusten ja METSOn hankkeissa kehitettyjen innovaatioiden kautta. Yksi tärkeä kehityskohde on METSOn toimenpiteiden markkinoiminen niille maanomistajille, joilta löytyy luonnonarvoiltaan laadukkainta metsää. Paikkatietoa hyödyntävien työkalujen avulla nämä alueet voidaan tunnistaa ja ottaa huomioon myös suojelualueverkoston kytkeytyneisyys. Lajien pitkän aikavälin säilymisen kannalta suojelualueiden riittävän suuri koko ja hyvä kytkeytyneisyys toisiinsa ovat tärkeitä.

Teksti: Saija Kuusela, Suomen ympäristökeskus

Lisätietoja

Projektipäällikkö Saija Kuusela, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 647, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkit


Takaisin etusivulle