| |  |
| | Äärimmäisen uhanalainen lusikkasirri.
Kuva Jochen Dierschke
|
Karuista elinolosuhteista huolimatta arktinen luonto on erittäin monimuotoista. Kesäajan valoisuus ja runsaat ravinnonlähteet houkuttelevat 200–300 lintulajia ympäri maapalloa pesimään arktiselle alueelle. Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen vaatii kuitenkin kansainvälistä yhteistyötä. Keskeinen rooli on Arktisella neuvostolla ja sen CAFF-työryhmällä, joka vastaa arktisen alueen biodiversiteetin seurannasta ja arvioinnista sekä edistää arktisen luonnon suojelua ja kestävää käyttöä.
Huhtikuussa pidetyssä arktisen neuvoston ministerikokouksessa hyväksyttiin tärkeimpänä CAFF:n tuotoksena ABAn toimeenpanosuunnitelma ”Actions for Arctic Biodiversity 2013–2021”. Arktinen neuvosto on Pohjoismaiden, Kanadan, Yhdysvaltojen ja Venäjän hallitusten välinen yhteistyöelin, jonka tavoitteena on pohjoisten alueiden ympäristönsuojelu ja alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. CAFF on arktisen kasvillisuuden ja eläimistön suojeluohjelma, joka vastaa arktisen alueen biodiversiteetin seurannasta ja tilanteen arvioinnista sekä edistää alueen laji- ja aluesuojelua.
 | |
Lapintiira kalaverkossa. Arktisten alueiden muuttolintuja uhkaavat elinympäristöjen heikentyminen, pyynti ja kalastuksen sivusaaliiksi päätyminen.
Kuva Arun Roisri / Shutterstock.com
| |
Muuttolinnut ovat uhanalaisinta arktista luontoa, minkä vuoksi arktisten muuttolintujen suojelua edistävän hankkeen (Arctic Migratory Bird Initiative) toimintasuunnitelma 2015–2019 käynnistyy ensin. Tavoitteena on parantaa kunkin neljän eri muuttoreitin valittujen uhanalaisten arktisten lintulajien suojelutasoa koko muuttoreitin alueella, eteläisillä levähdys- ja talvehtimispaikoilla asti. Suomen kannalta keskeisin laji on kiljuhanhi.
Arktisen luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on pitkäjänteistä työtä.
Edellisessä ministerikokouksessa vuonna 2013 hyväksytyn arktisen
biodiversiteetin arviointiraportin suositusten toimeenpano on nyt CAFF:n
tärkein tehtävä. Toiminnan ytimessä on arktisen luonnon merkittävimpien
uhkien torjuminen, joita ovat etenkin ilmastonmuutos ja
elinympäristöjen heikentyminen. Suunnitelma on elävä ja kahden vuoden
välein päivitettävä asiakirja, jonka toimeenpano ulottuu myös Suomen
tulevalle Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudelle 2017–2019.
Tavoitteena on saada koko Arktinen neuvosto ja sen muut työryhmät
edistämään arktisen biodiversiteetin arviointiraportin suositusten
toimeenpanoa.
| |  | |
| | Miljoonat linnut pesivät arktisella alueella. Kuvan parvessa mm. tundrakurmitsoja sekä suo- ja isosirrejä.
Kuva Jan van de Kam
| |
Arktisten alueiden kestävä käyttö edellyttää seurantaa ja yhteistyötäSuomen kannalta keskeisiä toimenpiteitä ovat ne, jotka liittyvät arktisten herkkien alueiden kestävään käyttöön, maa- ja sisävesiekosysteemien seurantaan sekä näiden ekosysteemien tilaraporttien laadintaan. Tärkeää on myös ekosysteemipalveluiden taloudellista merkitystä koskeva raportointi, jonka avulla voidaan todentaa arktisen luonnon elintärkeä rooli suhteessa mm. alueen kalasaaliisiin ja muuhun ruokahuoltoon, paikallisiin elinkeinoihin ja matkailuun. Tavoitteena on myös arktisen luonnonsuojeluverkoston kehittäminen sekä arktisten muuttavien lintujen suojelun edistäminen. Näiden suhteen toimintaa ja yhteistyötä tulee tehostaa sekä Suomessa että lähimaiden kesken laajemmin.
Teksti:
Aulikki Alanen, ympäristöministeriö
LisätiedotYmpäristöneuvos
Aulikki Alanen, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 333, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
LinkitTakaisin etusivulle
