Tulosta
 

Kestävät metsät tuovat enemmän tuloja

11.2.2015
  Metsänhoitajat ovat lähikylien asukkaita
  Metsänhoitajat ovat lähikylien asukkaita.
Tansania tunnetaan upeasta luonnostaan. Maan metsät ovat kuitenkin vaarassa kadota, ja aavikoituminen valtaa alaa erityisesti maan pohjoisosissa. Selous’n kansallispuiston viereisessä Angain metsässä törmää suuremmalla todennäköisyydellä puoliksi hyödynnettyihin tukkeihin kuin leijoniin tai norsuihin.

Syitä ovat kuivuus, metsäpalot sekä metsien kestämätön käyttö. Tansanialaisten energiantarve kasvaa, ja metsistä kerätään yhä enemmän puuta puuhiilen tekoon. Suurimpia syitä metsien katoon on kuitenkin laiton hakkuu. On arvioitu, että laiton kauppa syö jopa 90 prosenttia Tansanian koko puukaupasta.

Laittomissa hakkuissa puita hakataan kestämättömästi. Tekijät ottavat kiireessä puusta vain helpoimmin hyödynnettävän osan, eli paksun rungon, ja jättävät loput mätänemään metsään. Laittoman kaupan hyödyt eivät jää metsää ympäröiviin kyliin, mutta haitat jäävät. Pian kylilllä ei ole ollenkaan puuta tarpeisiinsa.

Laittomien hakkuiden haitoista huolimatta kyläläiset eivät ole puuttuneet hyvin tuntemaansa ongelmaan. Perinteisesti puukaupoista on neuvotellut kyläpäällikkö, joka on myös kerännyt kauppojen voitot. Tavalliset kyläläiset eivät ole hyötyneet metsistä tai saaneet osallistua niitä koskevaan päätöksentekoon. Näin he eivät ole kokeneet metsää omakseen tai uskoneet, että siitä voisi saada tuloja.

  Salahakkaajat jättävät ison osan puusta mätänemään metsään 
  Salahakkaajat jättävät ison osan puusta mätänemään metsään. 


Pelastaakseen metsänsä ja sadakseen siitä tuloja Angaita ympäröivät kylät ovat ryhtyneet harjoittamaan osallistavaa metsänhoitoa. Sen avulla ratkotaan sekä laittomiin hakkuisiin että köyhyyteen liittyviä ongelmia.


Suomen rahoitus auttoi alkuun

 LIMASin metsänhoitaja Anna-Kaisa Kähkölä opastaa Mtawatawan kylän metsänhoitajia
  LIMASin metsänhoitaja Anna-Kaisa Kähkölä opastaa Mtawatawan kylän metsänhoitajia.

Aiemmin osallistavaa metsänhoitoa, joka on johtanut myös puukauppoihin, on harjoitettu vain Suledon metsäyhteisössä Kiteton läänissä sekä kylissä Kilwan läänissä. Nyt ensimmäinen Angai-metsän kylä Liwalen läänistä on liittymässä tähän joukkoon.

Angain kylien metsänhoitoa ja kestävää puukauppaa tuetaan myös Suomen rahoittamasta LIMAS-hankkeesta. Hanke auttaa maanviljelijöitä, kauppiaita, elintarvikkeiden prosessoijia ja metsänhoitajia aloittamaan kannattavaa liiketoimintaa.


Koko yhteisö osallistuu

Angain metsän ympärillä on yhteensä 24 kylää. Tällä hetkellä kymmenessä niistä muotoillaan maankäyttö- ja metsänhoitosuunnitelmia. Maankäyttösuunnitelmassa määritellään, mitä maata käytetään maanviljelykseen ja mikä taas varataan metsälle. Suunnitelmien laatiminen on ollut haastavaa, sillä kyläläiset ovat tottuneet kaskiviljelyyn, joka vaatii paljon maapinta-alaa.

Kyläläiset osallistuvat myös metsänhoitosuunnitelmien tekoon. Niissä määritellään esimerkiksi miten ja kuinka paljon puuta hakataan viiden vuoden aikana.
Kun kyläläiset tuntevat paremmin metsän hyödyt ja osallistuvat metsänhoitoon, he ovat myös alkaneet tuntea metsät omikseen. Toisin kuin aiemmin, laittomiin hakkuisiin puututaan. Jos kyläläiset näkevät jonkun tulevan metsästä puiden kanssa, he vaativat selitystä niiden alkuperästä. Ihmiset alkavat ymmärtää, että metsänhoito voi tuoda heille hyvät tulot.


Tuloja 20 vuoden odotuksen jälkeen

Angain kylät ovat odottaneet lähes 20 vuotta saadakseen tuloja metsästä. Nyt ensimmäinen kylä on aloittamassa ensimmäisiä hakkuitaan.

Ensimmäisen myyntierän odotetaan tuottavan noin 31 miljoonaa Tansanian shillinkiä eli hieman yli 14 000 euroa. Se on valtava summa köyhälle kylälle. Yli puolet, tuloista käytetään kylän kehittämiseen. Kyläläiset kirjoittavat yhteisen listan, jonka mukaan rahaa käytetään.
LIMAS-hanke tukee kylän ensimmäistä puukauppaa rahallisesti, mutta jo toisesta kaupasta lähtien kylä on itse vastuussa menojen kattamisesta.

Ensimmäisen puukaupan onnistuminen on elintärkeää osallistavan metsänhoidon jatkumiselle. Se todistaa Angain kylien asukkaille, että kestävästä metsänhoidosta on heille todellista hyötyä. Metsästä on mahdollista saada kunnollisia tuloja, joista koko kylä voi hyötyä.

Teksti ja kuvat: Venla Voutilainen


 Osallistava metsänhoito antaa toivoa niin Angain metsälle kuin sen ympärillä asuville kyläläisille  
  Osallistava metsänhoito antaa toivoa niin Angain metsälle kuin sen ympärillä asuville kyläläisille. 



Takaisin etusivulle