| |  |
| | Lea Houtsonen
|
Pitkään luontokasvatuksen parissa työskennellyt ja luonnon monimuotoisuuden viestintäryhmässä Opetushallitusta edustanut opetusneuvos
Lea Houtsonen on jäämässä eläkkeelle kevään 2015 aikana. Lealla on vuosikymmenien kokemus opetuksen ja suomalaisen koululaitoksen kehittämisestä. Ehdimme vielä kuulla hänen ajatuksiaan ennen kuin muut jatkavat Lean arvokasta työtään.
Peruskoulujen opetussuunnitelmia uudistetaan parhaillaan. Mitä muutoksia ja parannuksia se tuo biologian opetukseen?Opetushallitus on hyväksynyt uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuoden 2014 lopulla. Perusteiden pohjalta koulutuksen järjestäjien (lähinnä kuntien) tulee laatia ja hyväksyä paikalliset opetussuunnitelmat, jotka otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen.
Kaikilla kouluasteilla uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla.
Uusien perusteiden mukaan biologiassa oppilasta autetaan aiempaa vahvemmin ymmärtämään se, miten biologian tietoja ja taitoja voidaan soveltaa ja hyödyntää omassa elämässä, eettisissä pohdinnoissa ja ajankohtaisten biologiaan liittyvien uutisten seurannassa. Opetuksessa painotetaan myös sitä, kuinka yhteiskunnalliseen päätöksentekoon voidaan vaikuttaa.
Entistäkin tärkeämpänä pidetään sitä, että biologian opetuksen tulee kehittää oppilaiden ympäristötietoisuutta ja halua vaalia luonnon monimuotoisuutta. Oppilaat saavat valmiuksia vaikuttaa ja osallistua oman lähiympäristönsä kehittämiseen ja sen säilymiseen elinvoimaisena. Oppilaita ohjataan eri tavoin kestävään elämäntapaan ja globaalin vastuun ymmärtämiseen.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan biologian opetuksen sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä metsän ja muiden ekosysteemien tutkimista ja vertailua. Maastotyöskentelyssä havainnoidaan ja arvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin.
Sisällöissä painottuvat suomalaisen metsäekosysteemin rakenne ja toiminta sekä ihmisen toiminnan vaikutus niissä. Lisäksi käsitellään perustietoja vesi-, suo-, tunturi- ja kaupunkiekosysteemeistä. Opetuksessa tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Biologian opetukseen sisältyy myös kasvi- tai muun eliökokoelman koostaminen. Hyvä vaihtoehto oppilaalle on laatia digitaalinen kasvi- tai eliökokoelma. Biologian opetuksessa painotetaan ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä.
Uusien perusteiden mukaan biologian opetuksessa käsitellään myös biotalouden ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden kannalta sekä tutustutaan luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin ja saavutuksiin.
Sinulla opetusneuvos Lea Houtsonen on pitkä ura niin opettajana opettajankouluttajana Helsingin yliopistossa kuin opetusneuvoksena Opetushallituksessa. Miten voisit luonnehtia luonnontieteellisen opetuksen kehityssuuntia 2000-luvulla?Luonnontieteiden opetuksessa on alettu painottamaan aiempaa vahvemmin oppilaiden ajattelutaitojen kehittämistä, koska sillä tavoin voidaan edistää luonnontieteiden syvällistä ymmärtämistä. Korkeamman tason ajattelutaidot sisältävät kriittistä ajattelua, päätösten tekoa, ongelmanratkaisua ja arvioivaa ajattelua.
Tavoitteena on, että luonnontieteiden opetuksessa oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Oppilaita ohjataan käyttämään luonnontieteille ominaisia tutkimusmenetelmiä ja käyttämään myös sähköisiä oppimisympäristöjä luonnontieteellisen tiedon hankinnassa, käsittelyssä, tulkinnassa ja esittämisessä. Opetustilanteissa on alettu painottamaan aiempaa enemmän vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä opetustilanteissa.
Millaisena näet suomalaisten lasten luontosuhteen ennen ja nyt…. onko siitä tapahtunut suuria muutoksia?Sen vastapainoksi, että nuoret viettävät nykyisin paljon aikaa virtuaalimaailmassa, on entistä tärkeämpää, että lapset ja nuoret saavat riittävästi aitoja luontokokemuksia. Hyvän lajituntemuksen omaavien oppilaiden on todettu suhtautuvan luontoon myönteisemmin kuin heikon lajituntemuksen omaavien.
Yleisesti suomalaisten oppilaiden ympäristötiedot ja -taidot ovat hyvät, mutta heillä ei ole riittävästi tahtoa vaikuttaa ja toimia omakohtaisesti paremman ympäristön puolesta. Sen vuoksi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa painotetaan sitä, että oppilaiden tulee saada opetuksessa omakohtaisia osallistumis- ja vaikuttamiskokemuksia. Elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja toiminnallisuus luonnontieteiden opetuksessa kehittävät oppilaiden taitoa pohtia myös omia arvovalintoja.
Mitä työtehtäviä on erityisesti jäänyt mieleen pitkän uran aikana?Paljonkin — opettajankoulutustehtävissä toimiessani opiskelijoiden innovatiiviset ja tuoreet ideat ilahduttivat usein. Yhteiset tutkimusretket kentälle yhdessä opiskelijoiden kanssa olivat antoisia.
Toimiessani Maantieteen kansainvälisen unionin (IGU) Opetuskomission puheenjohtajana 2000-luvun alkupuolella sain tehdä yhteistyötä eri puolilta maailmaa kotoisin olevien tutkijoiden ja opetuksen kehittäjien kanssa. Silloin kestävän kehityksen ja globaalikasvatuksen merkitys alettiin ymmärtää entistä paremmin, samoin digitaalisten oppimisympäristöjen vahvempi hyödyntäminen opetuksessa.
Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen olen kokenut Opetushallituksessa toimiessani erittäin tärkeäksi ja pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavaksi prosessiksi. Pitkään ylioppilastutkintolautakunnan jäsenenä toimineena olen päässyt näkemään mihin tasoon suomalaiset nuoret pääsevät tiedoissa ja taidoissa.
Viimeisin mieleen jäänyt kokemus oli viime marraskuulta Japanin Nagoyasta, jossa järjestettiin UNESCO:n kestävän kehityksen kasvatuksen maailmankonferenssi. Sen julkilausuma toi esille sen, että paljon on kasvatuksen kentällä vielä tehtävä kehittämistyötä eri puolilla maailmaa. Suomessa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusprosessi, johon koulut ovat lähteneet hyvin mukaan, ilahduttaa kovin.
Haastattelu:
Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskusTakaisin etusivulle
