Tulosta
 

Maisema merkitsee monella tasolla

20.8.2014
  Ruukkimiljöötä
 Vanhaan kulttuurimaisemaa. Kuva Riku Lumiaro.
Maisema on olennainen osa ympäristöä. Se kertoo ympäristön laadusta ja vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Maisema voi olla myös keskeinen osa ihmisten alueellista ja paikallista identiteettiä, ja muutokset maisemassa voivat muuttaa ihmisten suhdetta kotiseutuunsa.

Maisema koostuu luonnonmaisemista ja kulttuurimaisemista. Luonnonmaisemat, kuten metsät, suot ja kallioalueet, ovat muotoutuneet aikojen saatossa luonnonvoimien työstämänä. Niitä ovat muokanneet mm. mannerjään liikkeet, rantavoimat ja tuuli.

Kulttuurimaisemat sen sijaan ovat syntyneet ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen tuloksena ja niistä on luettavissa alueen kulttuurihistoria. Kulttuurimaisemiin lasketaan niin maatalousympäristöt peltoineen ja laitumineen, vesireitit kanavineen ja uittoon liittyvine rakenteineen kuin muinaiset linnavuoret muinaisjäännöksineen. Myös kaupungit ja taajamat ovat osa kulttuurimaisemaa.

Maisema muuttuu jatkuvasti luonnon ja yhteiskunnan muuttuessa. Samalla syntyy tarve vaalia arvokkaimpia maisemasta löydettäviä piirteitä ja kulttuurihistoriallisia jälkiä. Yksi työkalu tähän on maankäyttö- ja rakennuslain kirjaus, jonka mukaan maisema-arvot tulee huomioida maankäytön suunnittelussa. Myös luonnonsuojelulaki suojaa osaltaan maisemaa, esimerkiksi maisemanhoitoalueiden perustamismahdollisuuden kautta.

 Lampaita laitumella
Laiduntavat lampaat ovat tehokkaita maisemanhoitajia. Saijan kylämaisema, Lappi. Kuva Mari Jaakonaho.


Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien inventointi käynnissä

Maiseman laadun vaaliminen edellyttää arvokkaiden piirteiden tunnistamista sekä arvokkaiksi määriteltyjen maisemien suojelua ja hoitoa. Perustan tälle työlle muodostavat viranomaisten tekemät maisemainventoinnit.

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat Suomen edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu sekä monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen maaseudun luontoon että hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Alueiden arvon säilyminen riippuu maaseudun elinvoimaisuudesta ja maaseudun perinteisten elinkeinojen harjoittamisesta. Oleellinen osa alueiden arvoa ovat esimerkiksi viljellyt pellot ja laiduntava karja.

Ympäristöministeriössä on parhaillaan käynnissä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi. Vastaava inventointi tehtiin ensimmäistä kertaa 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Nyt tarkistetaan alueiden tila sekä etsitään mahdollisia uusia arvokkaita alueita. Päivitysinventoinnissa tarkastellaan maaseudun kulttuurimaiseman viimeaikaista kehitystä ja varmistetaan arvokkaiden maisema-alueiden listauksen ajantasaisuus.

Perinteinen kalastajasatama 
Perinteiset rakennukset ja rakennelmat ovat oleellinen osa arvokasta kulttuurimaisemaa. Kalastusvajoja Björköbyn saariston kulttuurimaisemassa Pohjanmaalla. Kuva Annukka Kuoppala.


Inventointi valmistuu koko maassa vuoden 2014 aikana, ja inventointitulokset käsitellään valtioneuvostossa vuonna 2015. Tätä ennen kansalaisilla ja yhteisöillä on mahdollisuus lausua näkemyksensä inventoinnissa ehdotettavista aluerajauksista.

Teksti: Sonja Forss Suomen ympäristökeskus


Lisätietoja

Suunnittelija Sonja Forss, Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 251 120

Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä, ympäristöministeriö
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 250 166


Linkkejä



Paluu etusivulle