Tarve biodiversiteetin tilan kohentamiselle ja ekosysteemipalveluiden eli ekosysteemien ihmisille tarjoamien hyötyjen turvaamiselle on noussut esille hälyttävien tutkimustulosten takia. Maailmanlaajuisesti luonnon monimuotoisuus vähenee ja ekosysteemipalveluiden tila heikkenee, mutta tämä tieto ei ole riittävästi välittynyt päätöksentekoon.
Vaikka tutkimustietoa luonnosta ja ekosysteemipalveluista on runsaasti saatavilla, on tieto kuitenkin hajanaista, hankalasti saavutettavaa ja vaikeasti ymmärrettävää eikä näin pysty tukemaan tehokkaiden ratkaisukeinojen löytämisessä ongelmille.
YK:n ympäristöohjelma (UNEP) toimii Kansainvälisen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskevan tieteen ja politiikan välisen IPBES-paneelin sihteeristönä. Paneelin tehtävänä on tuottaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Paneelin perustamista on suunniteltu jo vuosia, mutta vasta keväällä 2012 hyväksyttiin perustamisasiakirja Panamassa. Nyt jäseniä on 105 – Suomi liittyi IPBESin jäseneksi syksyllä 2012.
Poikkitieteellinen asiantuntijapaneeli
IPBES-paneelin tehtävänä on koota tietoa ja tietämystä eri teemoista ja maantieteellisistä alueista ja laatia niistä synteesejä päätöksentekijöiden käyttöön. IPBES-paneeli on vastine ilmastonmuutoksen kysymyksiin paneutuvalle IPCC-paneelille. Se täydentää myös UNEPin puitteessa toimivaa luonnonvarojen kestävyyttä analysoivaa UNEPin luonnonvarapaneelia.
IPBES järjestäytyi tammikuussa 2013 ensimmäiseen hallitusväliseen istuntoonsa Bonnissa. IPBESin työrukkanen on poikkitieteellinen asiantuntijapaneeli MEP, joka koostuu 25 tutkijasta eri puolilta maailmaa. Tämän lisäksi MEP:ssä ovat tarkkailijastatuksella edustettuina biodiversiteettisopimusten (CBD, CITES, CMS ja Ramsar) tieteelliset elimet ja IPCC:n edustaja. Paneelilla on puheenjohtaja ja neljä varapuheenjohtajaa.
Monitieteellisen asiantuntijapaneelin, MEPin lisäksi IPBESillä on hallinnollinen toimielin sekä sihteeristö, joka sijaitsee UNEPin yhteydessä. Yhteistyöstä keskeisten luonnonvarojen käyttöä koskevien YK:n elinten UNDP:n, UNESCOn ja FAOn kanssa tehtiin tärkeä päätös Bonnissa. Tämä on ollut Suomelle prioriteetti YK:n ympäristöhallinnon vahvistamisen kannalta ja luonnon monimuotoisuuden jalkauttamiseksi YK:n järjestelmään. IPBES-paneelin ensimmäisenä puheenjohtajana aloittaa malesialainen professori Zakri, jonka toimikausi on kolmevuotinen.
 |
Ekosysteemi yhdistää ihmiset tammikuussa 2013 Bonnin IPBES-kokouksessa. Kuva IPBES.
|
Suomi aktiivisesti mukana IPBES:ssä
IPBESin toimintaan liittyy edelleen kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia tämän vuoden aikana. MEP:n tehtävänä on laatia työohjelma ja aikaansaada IPBESille tiedon keräämisen, koostamisen ja viestimisen toimintamalli. Työohjelman osalta Suomi on korostanut IPBES-paneelin roolia tieteellisesti vahvana ja riippumattomana toimijana, jolla on tiiviit siteet päätöksentekoon.
IPBESiin kohdistuu erityisen suuria odotuksia kehitysmaiden päätöksenteon tukemisessa. Myös paikallisten ihmisten tietotaito luonnosta ja sitä vaalivasta elämäntavasta tulee IPBESissä huomioiduksi. IPBES tulee toimimaan läheisessä vuorovaikutuksessa paitsi päätöksentekijöiden, myös muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
Suomi on ottanut aktiivisen roolin IPBESssä. Ympäristöministeriön aloitteesta Suomeen perustetaan tutkijoiden ja päätöksentekijöiden sektorit ja tieteenalat yhdistävä yhteistyöelin. Sen yhteyteen on kaavailtu tutkijoista koostuva ryhmä, jossa Suomen eri tieteenalojen biodversiteetti- ja ekosysteemipalvelututkijat tuottaisivat yhdessä materiaalia toisaalta IPBESin ja toisaalta kansalliseen käyttöön.
Teksti ja lisätiedot: Professori Eeva Furman, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Takaisin etusivulle
