Metsähallitus on aloittanut työt jokiravun pelastamiseksi. Valtakunnallinen toimintaohjelma valmistuu vuoden loppuun mennessä, mutta asiantuntijat ovat jo aloittaneet ohjelman toteutuksen kartoittamalla rapuesiintymiä. Metsähallitus koeravustaa vanhoja jokirapuvesistöjä Lapissa, Etelä-Suomessa ja Itä-Suomessa. Lisäksi eräsuunnittelija Tapani Partanen tutkii vesiä, joihin jokirapua on aikaisemmin istutettu.
Jokiravun pelastusoperaatio alkaa viimehetkellä. Kotoperäistä jokirapua uhkaa vierasperäisen täpläravun myötä rapuruton leviäminen. Tänä kesänä on löydetty jälleen vesiä, joissa piti esiintyä ainoastaan jokirapua, mutta joihin täplärapu on levinnyt tai levitetty.
Raputalouden toimintaohjelman tarkoitus onkin löytää jokiravulle turvallisia reservaatteja, joissa sitä ei ravusteta eikä siellä esiinnyt täplärapua. Toimintaohjelman pohjatyön tehnyt tutkija Anna Alarannan esitti jo talvella, että rajavyöhykkeen vedet saattaisivat koitua jokiravun pelastukseksi. Tarkasti vartioidulle vyöhykkeelle voisi perustaa suoja-alueita, joissa laji olisi turvassa.
Jokirapu pyritään pelastamaan ravustamallaVaikka jokirapu on alueellisesti erittäin uhattu muun muassa täpläravun ja sen levittämän rapuruton vuoksi, toisaalla on paljon elinvoimaisia jokirapukantoja, jotka ovat raputalouden hyödynnettävissä. Anna Alarannan mukaan oikein mitoitettu ravustus edistää koko rapukannan hyvinvointia ja on edellytyksenä rapukannan kehitykselle. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että lupamyyntitulot kohdennettaisiin uhattujen kantojen suojeluun.
Rapuruton leviämisen estäminen on erityisen tärkeää jokiravun suojelussa. Toisin kuin jokirapu, joka aina kuolee rapuruttoon, terve täplärapu selviää rapurutosta hengissä ja alkaa kantaa tautia. Tällöin jokiravulla ei ole enää paluuta rapuruttoiseen vesistöön. Rapuruton leviämisen estämisessä asiantuntijoiden ja tutkijoiden työ ei yksin riitä. Jokaisen ravustajan tulee aina muistaa, miten rapuruton leviäminen voidaan ehkäistä. Rapupyydykset tulee aina huolellisesti desinfioida, jos ne siirretään vesistöstä toiseen. Lisäksi tulee käyttää ainoastaan pakastettuja tai pyyntivedestä peräisin olevia syöttejä, rapuja ei saa siirtää toiseen vesistöön ja niitä tulee sumputtaa ainoastaan pyyntivedessä. Lisää tietoa löytyy Metsähallituksen sivuilta.
Jokirapu elää Suomessa levinneisyysalueensa pohjoisrajalla, sen luontainen levinneisyysalue on eteläisessä Suomessa. Viimeisten 150 vuoden aikana levinneisyysalue on saatu istutuksilla laajenemaan aina Lappia myöten. Täplärapu uhkaa jokiravun olemassaoloa kaikkialla maassamme, mutta erityisen hankala tilanne on jokiravun luontaisella levinneisyysalueella.
Rajavyöhykkeelle perustettavat reservaatit tulevat olemaan tärkeitä. Niihin ”talletetut” kannat tulevat toimimaan luonnontilaisina geenipankkeina ja edistämään luonnon monimuotoisuuden säilymistä maassamme.
Teksti:
Aku Ahlholm ja Anna AlarantaKuva:
Markku PirttimaaLisää tietoa Ylitarkastaja
Mika Laakkonen, Metsähallitus, puh. 040 589 7559
Paluu etusivulle
