 |
Fatima Vicior kuuluu Ninhoten kylän luon-
nonvaroja valvovaan komiteaan. Hänestä
yhteisillä metsävaroilla on rakennettava
kylään kaivo. Nyt vesi haetaan 15 kilometrin
päässä sijaitsevasta joesta. |
Mosambik on eteläisen Afrikan metsäisin maa. Tätä tärkeää luonnonvaraa uhkaavat tulipalot ja laittomat hakkuut. Suomen tuella maalle laaditaan uusia toimintatapoja, joilla metsiä voidaan hyödyntää kestävästi ja samalla myös suojella.
Mosambikin kansallinen metsäohjelma on tarkoitus päivittää ajan vaatimusten mukaiseksi suomalaisten tukemassa metsäohjelmassa. Työ tehdään yhdessä Mosambikin metsäministeriön kanssa. Suomi tukee metsäohjelmaa 11,4 miljoonalla eurolla vuosina 2009–2014. Metsät ovat tärkeitä hiilinieluja, ja elokuussa käynnistynyt ohjelma painottaa metsien merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa.
Mosambikilaisista 70 prosenttia asuu maaseudulla ja vielä useampi saa elantonsa maataloudesta ja sen tuotteista. Tärkeitä vientituotteita ovat muun muassa cashew-pähkinät, katkaravut sekä lähinnä Aasian markkinoille menevä kova puu.
”
Suurin osa mosambikilaisista on täysin riippuvaisia luonnonvaroista ja meidän on pystyttävä säilyttämään ne myös tulevaisuudessa. Metsät peittävät yli puolet Mosambikin pinta-alasta. Kun opimme käyttämään metsiämme kestävästi, meillä on hyvät mahdollisuudet hyödyntää niitä ja vähentää metsätuloilla köyhyyttä”, sanoo varajohtaja Mandrate Nakala Oreste Mosambikin metsäministeriöstä.
Metsäkadon syitä ovat asutuksen ja viljelyn leviäminen, maatalousmaan raivaaminen sekä metsäpalot. Ne saavat useimmiten alkunsa polttopuun varomattomasta käytöstä kylissä. ”Lähivuosien suuri haaste on oppia käyttämään luonnonvaroja kestävästi. Luonnonsuojelu onnistuu vain, jos paikalliset ihmiset saadaan siihen mukaan. Ihmisten on saatava metsistä myös tuloja ja muuta hyötyä, jotta he sitoutuvat suojelemaan niitä”, Nakala arvioi.
Laittomat hakkuut syövät tulojaMosambikista viedään yhä enemmän puuta laittomasti Nacalan sataman kautta Aasian markkinoille kuten Kiinaan. Vuosittain puun laittomista hakkuista ja myynnistä koituu valtiolle kymmenien miljoonien dollarien tappiot. Mosambik tarvitsisi nämäkin rahat kipeästi köyhyyden vähentämiseen.
”Puun laiton hakkuu ja maastavienti on estettävä tiukentamalla lainsäädäntöä ja sen valvontaa. On saatava metsäpalot, laittomat hakkuut ja ilmastonmuutos hallintaan. Energiaa ei ole riittävästi saatavilla ja se on kallista. Myös rakennusmateriaalista on pula. Uuden metsäpolitiikan on vastattava kaikkiin metsänkäytön ja -suojelun ongelmiin”, johtaja Nakala kertoo.
Mosambikissa valtio omistaa maan ja metsät, mutta metsänkäyttöoikeiden voi vuokrata 50 vuodeksi. Oikeuden saajalla on oltava saha, joka työllistää paikallisia asukkaita. Puun korjuu, käsittely ja myynti tuottavat ongelmia. Mosambikissa etäisyydet ovat pitkät ja bensa on kallista. Pienet sahat pystyvät käsittelemään puuta vain alkeellisin menetelmin. Sadekauden aikana metsiin ei pääse eikä puuta voida kaataa tai kuljettaa.
Metsätuloilla kaivo, silta ja myllyZambesian provinssi on jäänyt lähinnä raaka-aineiden tuottajaksi, vaikka sen metsävarat ovat Mosambikin toiseksi parhaat. Alueella on hyvät mahdollisuudet kehittää maa- ja metsätaloutta. Suomen tukema hanke edistää maaseudun kehitystä Zambesiassa kouluttamalla ja tukemalla paikallisia yhteisöjä. Tavoitteena on päästä kestävään luonnonvarojen käyttöön, johon kuuluu puuntaimien istutusta ja metsäpalojen torjuntaa. Myös vähemmän polttopuuta tarvitsevia liesiä on otettu käyttöön.
Jotkut metsien paikallisista lajeista ovat jo katoamassa. Ninhoten kylän asukkaat ovat alkaneet kerätä paikallisia puulajeja ja istuttaa niiden taimia autioituneille metsäalueille.
”On tärkeää saada ihmiset ajattelemaan metsiä uudella tavalla. Näin he myös muuttavat tapojaan kestävämpään suuntaan. Yritämme saada ihmiset ymmärtämään, kuinka tärkeää metsien säilyminen on koko yhteisön tulevaisuudelle. Tavoitteemme on päästä kestävään luonnonvarojen käyttöön, joka samalla lisää ihmisten tuloja ja vähentää köyhyyttä”, Radeza-järjestöä edustava José Neves kertoo.
Istutettua eucalyptusmetsää Mocuban lähistöllä. |
Ninhoten luonnonvaroja valvova komitea on koolla kylän varjoisimman puun alla. Komiteaan on valittu jokaisesta kylästä kaksi edustajaa, mies ja nainen. He tekevät metsäpalojen vastaista työtä ja raportoivat eteenpäin havaitsemistaan laittomista hakkuista. Metsäpaloista ja hakkuista tiedotetaan myös paikallisradion välityksellä.
Metsäalueiden lähikylillä on oikeus saada 20 prosenttia metsänkäytön lisenssituloista oman yhteisönsä kehittämisen. Ninhoten kylälle on avattu oma pankkitili, jolle puun lisenssituloista saadut rahat on tallennettu. Nyt pohditaan rahojen parasta käyttötarkoitusta. Varoilla aiotaan korjata ainakin kylään johtava silta ja rakentaa lähialueen ensimmäinen mylly. Naisten äänin on kuitenkin päätetty, että aivan ensin kylään on saatava sieltä puuttuva kaivo.
Teksti ja kuvat
Outi Einola-HeadLisätiedotMetsäneuvonantaja
Jussi Viitanen, ulkoasiainministeriö,
etunimi.sukunimi@formin.fi
Paluu etusivulle
