Tänä vuonna vietetään YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuotta. Suomen kehityspolitiikassa painotetaan vahvasti luonnontaloudellisesti kestävää kehitystä. Mitä tämä merkitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta? |
Ministeri Paavo Väyrynen istuttaa puuta Kenian
matkallaan marraskuussa 2008 Merussa.
Häntä avustaa Kenian metsä- ja luonnon-
varaministeri Noah Wekesa. |
Suomella on runsaasti suoraan luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin säilyttämiseen liittyviä ohjelmia ja hankkeita. Lisäksi meidän kaikki toimintamme luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistämiseksi tukee monimuotoisuuden säilymistä.
Esimerkkinä voidaan mainita Andien alueella toimiva BioCAN -hanke. Sen avulla edistetään Amazonian kaikkein monimuotoisimman alueen suojelua ja kestävää käyttöä. Andimaita tuetaan alueiden käytön suunnittelussa satelliittikuvien tulkinnasta kylätason suunnitteluun. Samalla pyritään edistämään kestäviä käyttömuotoja ja kaupallisia sovelluksia Amazonian luonnontuotteille.
Suomi on myös kuluvana YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuonna ryhtynyt tukemaan YK:n biodiversitettisopimuksen alaista Life Web -ohjelmaa. Se toimii ja edistää ainutlaatuisten alueiden suojelua maailmanlaajuisesti. Tämä innovatiivinen ohjelma toimii internetportaalin kautta, missä hankkeet ja rahoittajat voivat kohdata toisensa. Suomi rahoittaa Life Webin kautta hankkeita Tansaniassa ja Perussa, jotka tähtäävät luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja samalla tukevat paikallisten ihmisten elinoloja ja toimeentulomahdollisuuksia.
Monet kehitysmaiden köyhimmät saavat toimeentulonsa monimuotoisesta luonnosta. Mikä on suurin luonnon monimuotoisuuteen kohdistuva uhka kehitysmaissa?Ehkä suurin yksittäinen uhka liittyy metsien hävittämiseen. Metsäisillä alueilla asuu lähes miljardi köyhää ihmistä, jotka on saatava suojelemaan monimuotoisuuden kannalta tärkeitä metsäalueita ja toisaalta hyödyntämään metsiä kestävällä tavalla.
Monessa kehitysmaassa epäoikeudenmukaiset maanomistusolot ja -käyttöoikeudet johtavat hallitsemattomaan maankäyttöön. Tehoton maa- ja karjatalous vaatii lisämaata, mikä johtaa metsien häviämiseen. Epäselvät maanomistus ja -käyttöoikeudet estävät tehokkaat suojelutoimet alueilla, joilla on tärkeitä luonnonarvoja. Toisaalta kestävän metsän käytölle soveltuvilla alueilla, missä myös biodiversiteettiä voidaan vaalia ja säilyttää, metsäsektorin kehittämiselle välttämättömät pitkän tähtäimen investoinnit eivät monesti pääse toteutumaan. Näin tuottavaa metsää ja biodiversiteettiä haaskataan. Kestävä metsätalous edistää sekä köyhyyden poistamista että luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.
Suomi tukee jo nyt monia ohjelmia ja hankkeita, jotka suojelevat kehitysmaiden monimuotoista luontoa. Voitaisiinko tehdä jotain vielä enemmän?Metsä ja kestävä metsänhoito ovat Suomen kehitysyhteistyön painopistealueita. Suomalaisten on helppo ymmärtää metsien merkitys kehitykselle. Meillä on myös vankkaa osaamista tällä alalla. Metsät sitovat hiilidioksidia ja hillitsevät ilmastonmuutosta.
Metsien määrän lisäämiseen, niiden biodiversiteetin säilyttämiseen ja niistä saatavien ekosysteemipalvelujen turvaamiseen on syytä kiinnittää entistä suurempi huomio. Samalla edesautetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista kehitysmaissa.
Suomi on vanhastaan vahva toimija vesisektorilla. Tätä toimintaa olemme nyt laajentamassa vesivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön. Tämä on välttämätöntä, jotta kehitysmaat voisivat kehittyä kestävältä pohjalta ja samalla sopeutua ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin.
Ekosysteemien toiminta on vesivaroista riippuvaa ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen edellyttää vesivaroista huolehtimista. Tulevassa biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa luonnon ihmiskunnalle antamien ekosysteemipalvelujen merkitykseen kiinnitetään entistä suurempi huomio.
Ilmastonmuutoksen ja kehityksen välinen yhteys ymmärretään jo melko hyvin. Miten luonnon monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen vuorovaikutusta voitaisiin selventää suomalaisille?Kysymys on luonnontieteellisen yleissivistyksen lisäämisestä koulutuksessa ja viestinnässä. Luonnon säilyminen elinkelpoisena edellyttää sen monimuotoisuuden säilyttämistä. Tarvitaan sekä tehokkaita suojeluohjelmia että ihmisen talouden yleistä sopeuttamista luonnon talouteen.
Tiedotuksessa on syytä korostaa, että ihmiskunnan keskeiset ympäristöongelmat ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja aavikoituminen kietoutuvat toisiinsa. Yhtä asiaa ei voida ratkaista ottamatta huomioon toista, kuten Rion kestävän kehityksen huippukokouksessa todettiin jo lähes 20 vuotta sitten.
Teksti
Outi Einola-Head ja Hanna Saarni / ulkoministeriöKuva
Päivi Nevala Paluu etusivulle
