Metsähallituksen toteuttamissa saimaannorpan pesälaskennoissa todettiin 57 poikasta. Se on huomattavasti parempi kuin viime vuonna, jolloin poikasia syntyi vain 44 (kuusi kuolleina). Vuonna 2010 melkein kaikki kuutit syntyivät alueella, jossa on voimassa vapaaehtoinen verkkokalastusrajoitus.
Laskennassa löytyneiden 57 poikasen määrä vastaa viimeisen kymmenen vuoden aineiston pohjalta odotettua syntyvyyden keskiarvoa. Todetuista poikasista kolme löytyi kuolleina, mikä vastaa normaalikuolleisuutta ja kertoo hyvistä pesintäolosuhteista. Todetuista kuuteista vain kolme syntyi sovittujen verkkokalastusrajoitusten ulkopuolella (verkkokalastusrajoitusten tilanne 10.5.2010).
Norppakanta keskittyy syntyvyyden perusteella edelleen Savonlinnan eteläpuoliselle Pihlajavedelle, missä todettiin yli kolmasosa koko Saimaan syntyneistä poikasista (24 kuuttia). Syntyvyys oli hyvä myös sekä Pihlajaveden että Puumalan eteläpuoleisilla alueilla. Sen sijaan pohjoinen Saimaa uhkaa autioitua norpista.
Kalastusrajoitukset suojaavat kuutteja "
Vapaaehtoinen norpansuojelutahto Saimaalla on ollut upeaa, mistä solmittujen verkkokalastusrajoitusten määrä on hieno esimerkki. Melkein kaikki kuutit syntyivät verkkokalastusrajoitusten sisäpuolella, mikä antaa niille hyvän alun elämään.", sanoo Metsähallituksen kehitysjohtaja Matti Määttä.
Juuri nyt kuutit elävät elämänsä vaarallisimpia aikoja. Emot ovat vieroittaneet poikaset, ja ne laajentavat elinpiiriään. Kun verkot pysyvät rauhoitussopimusten ansiosta poissa vesistä kuuttien kotivesillä, niillä on erinomaiset mahdollisuudet selviytyä esiaikuisiksi ja lisääntymisikäisiksi. Metsähallitus jatkaa neuvotteluja osakaskuntien kanssa, jotta rauhoitusalueen jäljellä olevat aukot saataisiin verkkokalastusrajoitusten piiriin.
Verkkokalastukselta on rauhoitettu lähes 1600 neliökilometriä (luku 10.5.2010). Luku pitää sisällään osakaskuntien sopimusrauhoitukset sekä Metsähallituksen hallinnassa olevat vesialueet.
Onnistunut ja kattava laskenta tehtiin hankalissa oloissa Saimaannorpan pesälaskennat toteutettiin tänä vuonna 31. kerran. Kattava laskentaa tehtiin hiihtäen, moottorikelkoilla ja kelirikkoaluksilla. Laskentaan osallistui yli sata henkilöä, joista suurin osa oli paikallisia vapaaehtoisia.
Tärkeitä kumppaneita olivat Itä-Suomen yliopisto suurella laskentapanoksellaan Haukivedellä, WWF, joka hoiti laskennat Puumalan eteläpuolella sekä RKTL, jonka kanssa tehtiin lentolaskentoja ja pesäpaikkatarkistuksia.
Teksti
Päivi Rosqvist Kuvat
Ilpo Koskela,
Tuomo Kokkonen ja Ismo MarttinenLisätiedotKehitysjohtaja
Matti Määttä, Metsähallitus, etunimi.sukunimi@metsa.fi
Paluu etusivulle
