Vieraiden lajien leviämistä ihmisen avulla pidetään yhtenä meriemme suurimpana uhkana. Kasvit ja eläimet ovat kulkeutuneet ihmisen mukana uusille alueille jo vuosisatojen ajan. Meriliikenteen lisääntyessä ja laivojen nopeutuessa tulokkaiden määrä lisääntyy entisestään. Itämereen on jo kulkeutunut yli sata vierasperäistä lajia eri puolilta maailmaa.
Itämerellä erityistä haittaa aiheuttaa esimerkiksi veneiden ja laivojen pohjiin kiinnittyvä merirokko. Se levisi Pohjois-Amerikasta Itämereen 1800-luvun puolivälissä ilmeisesti purjelaivan runkoon kiinnittyneenä. Noin puolet Itämeren vieraslajeista onkin tullut laivojen mukana. Muita leviämistapoja ovat muun muassa istutukset, kalaviljelylaitoksilta karkaaminen ja ihmisen rakentamien kanavien kautta levittäytyminen. Tulevaisuudessa Itämereen leviävien vieraiden lajien määrän ennustetaan entisestään kasvavan. Tämä johtuu osaltaan ilmaston lämpenemisestä, joka edesauttaa uusien lajien kotiutumista lämpenevään elinympäristöön sekä Venäjän öljyviennin kasvamisesta. Entistä suuremmat ja nopeammat tankkilaivat tuovat painolastivesien mukana kasvavassa määrin uusia lajeja.
Painolastivettä tarvitaan aluksen vakavoittamiseksi sekä kulkusyvyyden säätämiseksi. Sitä kuljetetaan maailmalla laivojen painolastivesitankeissa vuosittain arviolta 4–7 miljardia tonnia. Yhdessä tonnissa painolastivettä on usein kymmeniätuhansia eläinplanktonyksilöjä ja vielä enemmän kasviplanktonia. Bakteereja ja viruksia saattaa olla miljardeja yhdessä litrassa. Lisäksi painolastivedestä voi löytyä suurempiakin mereneläviä, kuten kaloja ja taskurapuja.
Kun painolastivesi lasketaan mereen laivan määränpäässä, matkasta selvinneet eliöt saattavat kotiutua uuteen ympäristöön. Suotuisissa olosuhteissa, jos niillä ei ole luonnollisia vihollisia tai jos ne löytävät vapaan ekologisen lokeron, ne voivat lisääntyä räjähdysmäisesti. Tällöin niistä saattaa aiheutua suurta haittaa sekä taloudelle että ympäristölle järkyttämällä ekosysteemin luontaista tasapainoa. Ongelmasta tekee erityisen vakavan se, että vakiintuneesta vieraslajista on usein mahdotonta päästä eroon. Ne ja niiden aiheuttamat haitat tulevat jäädäkseen. Tämän vuoksi painolastiveden hallinta ennaltaehkäisevänä keinona on erittäin tärkeää vieraiden lajien leviämisen estämiseksi.
Tulokaslajit aiheuttavat suuria taloudellisia haittoja 
Painolastivesiin liittyvien ongelmien tiedostaminen on vienyt aikaa. Vieraiden lajien leviämisen estämiseksi, ei ole voimassaolevaa kansainvälistä lainsäädäntöä. Vuonna 2004 kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi painolastivesiyleissopimuksen, joka asettaa maailmanlaajuiset vaatimukset painolastiveden käsittelylle. Sopimus tulee voimaan, kun 30 maata, jotka edustavat 35 prosenttia maailman kauppalaivaston tonnistosta, ovat ratifioineet sopimuksen. Toistaiseksi 22 valtiota on ratifioinut sopimuksen. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen, ja suunnittelee sen ratifiointia vuoden 2010 loppuun mennessä.
Sopimuksen alkuvaiheen täytäntöönpanossa aluksilta tullaan vaatimaan painolastiveden vaihtoa avomerellä. Vuoden 2016 jälkeen (edellyttäen että sopimus on voimassa) astuu voimaan painolastiveden käsittelyvaatimus siinä esiintyvien organismien eliminoimiseksi. Painolastiveden käsittely voi tapahtua esimerkiksi UV-valolla, otsonilla, lämpöenergialla, ultraäänellä, hapenpoistolla tai suodatuksella. Käsittelymenetelmän on kuitenkin oltava sekä riittävän tehokas että siitä ei saa aiheutua vaaraa alukselle, miehistölle tai ympäristölle.
Painolastivesien käsittelystä tulee aiheutumaan kustannuksia varustamoille. Lasku tulee kuitenkin olemaan pieni verrattuna siihen, mitä vieraslajien aiheuttamien haittojen arvioidaan maksavan maailman taloudelle. Erään arvion mukaan se on jopa 100 miljardia dollaria vuodessa.
LisätiedotMerenkuluntarkastaja Markus Helavuori
Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi), Merenkulkutoimiala, Meriympäristöyksikkö
sähköposti: etunimi.sukunimi@trafi.fi
Paluu etusivulle
