Vieraslajit ovat ihmisen tarkoituksellisesti tai tahattomasti levittämiä uusia lajeja, jotka eivät olisi itse pystyneet ylittämään niiden luontaisia leviämisesteitä kuten vuoristoa, merta tai manteretta.
Vieraslajeja pidetään maailmanlaajuisesti luonnon monimuotoisuuden toiseksi suurimpana uhkatekijänä elinympäristöjen häviämisen ja pirstoutumisen jälkeen. Vieraslajeilla on hyvin monenlaisia vaikutuksia. Pahimmissa tapauksissa ne ovat johtaneet alkuperäisten lajien häviämiseen tai ne ovat muuttaneet ekosysteemirakennetta pysyvästi. Ne myös vaikuttavat haitallisesti ekosysteemipalvelujen saatavuuteen, esimerkiksi vähentämällä maa-, metsä- tai kalatalouden tuotantoa sekä aiheuttamalla maaperän pilaantumista.
Muun muassa nämä hätkähdyttävät asiat ovat saaneet viranomaiset toimimaan myös Suomessa. Kansallista vieraslajistrategiaa valmistellaan parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Strategian on määrä valmistua tämän vuoden lopulla.
Tällä hetkellä haitallisia vieraslajeja on Suomessa noin 120. Niistä noin 80 on kasvitauteja ja -tuholaisia, jotka uhkaavat esimerkiksi kasvinterveyttä ja jopa ruuantuotantoa. Myönteisiäkin esimerkkejä on. Vieraslajeista valkohäntäkauris on sopeutunut hyvin Suomen luontoon syrjäyttämättä kotimaisia lajeja.
Suomi on säästynyt monilta vieraslajeilta muun muassa sen pohjoisen sijainnin ja kylmän ilmaston takia. Nyt tämä etu voi huventua ilmastonmuutoksen edetessä myös meidän leveysasteillamme, edesauttaen ihmisen mukanaan tuomien lajien lisääntymistä ja leviämistä maassamme.
Täplärapu syrjäyttämässä kotoisen jokiravunVieraslajien ikäviin piirteisiin kuuluu se, että ne saalistavat ja laiduntavat alkuperäislajeja, ne myös kilpailevat ja risteytyvät alkuperäislajien kanssa., Vieraslajit voivat syrjäyttää alkuperäislajeja joko suoraan tai tuoda mukanaan taudin, jota alkuperäiskannat eivät kestä. Tällä tavalla esimerkiksi rapuruttoa kantava täplärapu on syrjäyttämässä jokiravun Suomen vesistöissä. Vieraslajeilta saattaa puuttua luontaiset viholliset, jotka rajoittaisivat niiden runsastumista.
Monet vieraat kasvilajit syrjäyttävät alkuperäislajeja koollaan ja aggressiivisella lisääntymisellään. Tällaisia ovat esimerkiksi jättipalsami ja jättiputki, joiden leviämistä on yritetty Suomessa torjua monilla alueilla. Itärajan takana Venäjällä esimerkiksi jättiputken leviämistä lienee paikoitellen enää mahdotonta pysäyttää.
Itämeressä Suomen vesialueilla ongelmia aiheuttavat muun muassa valekirjosimpukat, jotka tukkivat voimaloiden vedenottoputkia, monisukasmatoihin kuuluvat vieraslajit aiheuttavat kilpailua pohjaeläinten kesken ja mahdollisesti lisäävät ravinnevirtoja pohjasta veteen. Sisävesistöissämme vesirutto syrjäyttää alkuperäislajeja sekä aiheuttaa vesistöjen umpeenkasvua.
Torjuntaan on keinojaVieraslajien torjumisessa ennaltaehkäisy on tärkeintä. Usean tuholaisen torjunta perustuu jo olemassa olevaan lainsäädäntöön, ja myös esimerkiksi luonnonsuojelulaki kieltää levittämästä vierasperäistä lajia luontoon, jos on aihetta epäillä pysyvän kannan syntymistä. "
Nyt vieraslajistrategian laatimisen yhteydessä pohditaan mahdollista tarvetta lainsäädännön tarkentamiseen", kertoo ympäristöylitarkastaja Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Ihmisten ymmärryksen lisääminen on hyvin tärkeää, koska ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on kärjistänyt ongelmaa”, Niemivuo-Lahti sanoo. ”
Nykyään myös esimerkiksi internetin välityksellä voi ostaa eksoottisia kasvinsiemeniä, lemmikkieläimiä tai eläviä syöttejä, eikä mitään kansainvälisiä rajoituksia tällaiselle kaupalle ja tämäntyyppiselle vieraslajien levitykselle ole olemassa.”
Ennuste vieraslajien lisääntymisestä ja niiden aiheuttamista kustannuksista näyttää hurjalta: Tilanne räjähtää käsiin, jos kaikkea voitavaa vieraslajien leviämisen jarruttamiseksi ei tehdä.
Lisätiedot
Ympäristöylitarkastaja Johanna Niemivuo-Lahti
puh (09) 160 52 377
sähköposti etunimi.sukunimi@mmm.fi
Teksti
Pekka Väisänen
Paluu etusivulle
