Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uusimman
arvion mukaan maailman 6 285
sammakkolajista 30 prosenttia on uhanalaisia. Näistä 1895 uhanalaisesta lajista
484 on äärimmäisen uhanalaisia (CR), 754 on erittäin uhanalaisia (EN) ja 657 on
vaarantuneita (VU). Sukupuuttoon tiedetään kuolleen tai luonnosta hävinneen 39
lajia. Tosin hävinneitä lajeja arvellaan olevan selvästi enemmän, ainakin 159
lajia, sillä sukupuuttojen todentaminen on erittäin vaikeaa.
Sammakoiden tulevaisuuden
näkymät eivät ole ruusuiset. Melkein puolet, 42 prosenttia, sammakkoeläinlajien
kannoista pienenee. Tulevaisuudessa uhanalaisten sammakkolajien määrä tulee
entisestään kasvamaan. Ainoastaan yhdellä prosentilla sammakkolajeista menee
hyvin ja niiden yksilömäärien tiedetään kasvavan.
Uhkana elinympäristön tuhoutuminen ja pirstoutuminen
Maailmanlaajuisesti
sammakkoeläimiä uhkaavat elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen.
Esimerkiksi lammet ja kosteikot katoavat ojituksen, kuivatuksen, rakentamisen,
maanviljelyksen ja tehostuvan maankäytön seurauksena. Vaikeuksissa ovat erityisesti
sellaiset lajit, jotka joko esiintyvät pienellä alueella tai ovat erikoistuneet
elämään ainoastaan tietynlaisessa elinympäristössä. Myös huono liikkuvuus lisää
häviämisriskiä, sillä sammakoiden on monesti vaikea siirtyä elinalueelta toiselle.
Lukumääräisesti eniten
uhanalaisia sammakkoeläinlajeja elää Latinalaisessa Amerikassa, kuten
Kolumbiassa (214 lajia), Meksikossa (211 lajia) ja Ecuadorissa (171 lajia).
Myös Karibian alueen sammoilla menee huonosti. Peräti 80 prosenttia
Dominikaanisen tasavallan, Kuuban ja Jamaikan lajeista on uhanalaisia. Kaikkein
huonoiten menee Haitin sammakoilla, niistä peräti 92 prosenttia on vaarassa
hävitä.
Myös Aasian,
Länsi-Afrikan ja Brasilian rannikkosademetsien sammakkoeläimet kärsivät yhä
voimaperäisemmästä ihmistoiminnasta. Metsänhakkuut, öljypalmu-, eukalyptusplantaasit,
lisääntyvä maanviljely sekä karjankasvatus pienentävät ja pirstovat sammakoiden
elinalueita. Ilman sademetsää, lampea tai puroa sammakoilla ei ole
elinmahdollisuuksia.
Sammakot kärsivät taudeista
Sammakkoeläimet kärsivät
uusista ja nopeasti leviävistä taudeista. Tanskasta Slagelsenin kunnasta
löydettiin muutama vuosi sitten 1200 kuollutta vihersammakkoa. Ne olivat
menehtyneet ranavirukseen, jota esiintyy muun muassa Aasiassa, Australiassa ja
Italiassa. Kukaan ei tiedä, miten virus on kulkeutunut Tanskaan.
Salaperäisiä tauteja on
ollut ennenkin. Esimerkiksi 1970-luvulla maailman sammakkoeläinpopulaatioiden
uskotaan romahtaneen Batrachochytrium dendrobatidis -loissienen takia. Etenkin
erilaisia sienitauteja pidetään vakavan uhkana sammakkoelämille. Lisäksi
vesistöjen saastuminen, tulokaslajit ja ilmastonmuutos heikentävät osaltaan sammakkoeläinten
elinmahdollisuuksia.
Vaikka sammakkoeläinten tilanne
on huolestuttava, voidaan niiden elinolosuhteita parantaa pienillä toimilla.
Pohjoismaissa istutukset ja elinympäristöjen ennallistamistoimenpiteet ovat
olleet sammakoiden suojelussa tehokkaita keinoja. Tanskassa näin on suojeltu menestyksellisesti
euroopanlehtisammakkoa, eikä se enää kuulu maan uhanalaisiin lajeihin.
Lisätietoja
Teksti Riku Lumiaro
Paluu etusivulle
