Kuva: Mirva Ketola

Vesijärvellä aloitettiin tänä talvena koneellinen talviniitto ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen turvin. Talviniitolla tarkoitetaan kuivan, ylivuotisen järviruo’on keruuta vesialueella jään päältä tai lumen päältä routaantuneella maalla. Talviniiton tarkoituksena on torjua lahtialueiden umpeenkasvua vähentämällä ruokoturpeen muodostumista. Samalla parannetaan veden virtausta ranta-alueella ja vähennetään metaanipäästöjä ja hajuhaittoja.

Talviniittourakka kilpailutettiin ja urakan voitti Risto Kauhalan yritys Hot Mill Oy. Yritys on kehittänyt Saksasta tuotua amfi-ajoneuvoa talviniittoon soveltuvaksi. Järviruo’on siirto maalle tapahtui mönkijän vetämän suuren pressun avulla. Yhdellä kohteella apuna oli myös talkooväkeä.

Ruo’on keruu ja hyötykäyttö

Vesijärvellä niitettiin ruokoa kaikkiaan kahdeksalla kohteella yhteensä 20 hehtaarin ala. Niitetyn ruo’on keruuseen käytettiin siirtolavaa, jolla paikallinen betoniyrittäjä vei ruokoa hyötykäyttöön. Muita mahdollisia keruutapoja olisivat esimerkiksi paalaava kontti tai jäteauto. Käytännössä massan keruuta vaikeutti sopivan tiestön puuttuminen. Useilla kohteilla ruokoa jouduttiin läjittämään maalle ja polttamaan paikan päällä. Vaikka niittoja monesti toivotaankin, on sopivia läjitys- tai keruualueita käytännössä vähän. Uusia innovaatioita ruo’on hyötykäyttöön soisi syntyvän, mutta hyötykäyttö edellyttää toimivaa logistiikkaa ja riittävän suuria niittoalueita.

Käytännön haasteita

Pidemmälle maatuneiden alueiden koneellinen niitto osoittautui ongelmalliseksi. Mättäät tekevät maastosta epätasaisen ja pitkälle maatuneet alueet alkavat pensoittua. Lisäksi tiheä ruovikko ja syntyvät kaasut heikentävät jääkantta. Käytännössä ongelmia aiheuttivat myös runsas lumen tulo sekä sohjoontuminen juuri ennen niittojen alkua. Raskas lumi laittoi välineistön koetukselle eikä laiterikoiltakaan voitu välttyä.

Talviniittoista lintuasiantuntijan lausunto

Kohteiden soveltuvuudesta talviniittoon pyydettiin etukäteen lausunto Vesijärvellä sijaitsevien Natura-alueiden käyttö- ja hoitosuunnitelman laatijalta, Esa Lammilta. Vaateliaiden ruovikkolintujen pesäpaikat jätettiin kokonaan niittojen ulkopuolelle, jotta linnuilla olisi riittävä suoja heti keväällä. Jatkossa onkin mietittävä, millaisella niitolla tällaisten alueiden säilyminen linnustolle arvokkaana voitaisiin turvata.

Vaikutusten seuranta

Osalla niittokohteista aloitettiin niiton vaikutusten seuranta perustamalla linjoja, joissa ruovikon tiheys, korkeus ja versojen paksuus määritettiin näyteruuduilta.  Talvella ravinteet ovat varastoituneena juurakkoon, joten talviniitolla ei ole niin suuria vaikutuksia seuraavan vuoden kasvuun kuin kesäniitolla. Ruovikon kokonaistiheys kuitenkin harvenee, kun edellisvuoden kuivat versot poistuvat. Varjostuksen vähetessä ruo’on kasvu voi jopa parantua, mikä lisää ruovikon ravinteiden sitomiskykyä. Talviniiton vaikutuksista sisävesillä on kuitenkin vielä vähän tutkittua tietoa.

Lisätietoja:

Mirva Ketola, Vesijärvisäätiö, etunimi.sukunimi@vesijarvi.fi

• Vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden tukeminen Säkylän Pyhäjärvellä ja Lahden Vesijärvellä – paikallista verkosto-osaamista yhteiseksi hyväksi
  
  

Paluu etusivulle