Kuva: Savon taimen Oy

Maa- ja metsätalousministeriön Vesiviljely 2022-strategiaehdotuksessa määritellään toimia, joilla vesiviljelyä voidaan lisätä ja menettelytapoja uudistaa. Tavoitteena on myös varmistaa toiminnan ekologinen kestävyys.

Vesiviljely, eli kalojen, simpukoiden ja äyriäisten sekä levien kaltaisten vesikasvien kasvatus, on oikein toteutettuna ekotehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia. Suomessa, kuten koko maailmassa, alan kasvutavoitteet on asetettu korkealle.

Sijainninohjaussuunnitelmalla pyritään suojelemaan vesien tilaa

Osana vesiviljelyn kehittämistä on laadittu kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma, joka perustuu ELY-keskusten alueittain laatimiin selvityksiin. Keskeisenä linjauksena on, että elinkeinotoiminta ei saa heikentää vesien tilaa. Toimintaa pyritään ohjaamaan alueille, joilla se ei vaaranna vesien- ja merenhoitosuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Manner-Suomen kalankasvatuksesta noin 40 prosenttia tapahtuu Saaristomerellä ja Satakunnan rannikolla. Tuotanto on hajallaan monissa pienissä yksiköissä saariston suojissa. Sijainninohjaussuunnitelmassa tunnistetaan uloimmilla merialueilla sijaitsevia alueita, jonne tuotantoa voidaan keskittää isompiin yksiköihin. Näin alan kannattavuuden lasketaan paranevan ja toiminnan hiilijalanjäljen pienenevän. Soveltuvan tekniikan kehittämisen toivotaan tulevaisuudessa myös mahdollistavan suojaa tarjoavien merituulipuistojen hyödyntämisen tuotantoalueina. Sisävesillä vesiviljelyyn sopivia vesialueita ei sijainninohjaussuunnitelmassa ole selvitetty vastaavalla tavalla, koska niillä tuotanto ei sijoitu ulapoille, vaan vesistöjen varsille tai valuma-alueille.

Käytössä on monia erilaisia tuotantotapoja ja -tekniikoita. Tällä hetkellä pääosa tuotannosta tapahtuu läpivirtauslaitoksissa. Niissä vesi virtaa jatkuvasti altaiden läpi, mutta lämpöä kierrätetään. Poistuvan veden lämpöä hyödynnetään tuloveden lämmityksessä.

Vesiviljelyn strategiaehdotuksessa on asetettu tavoitteeksi tuotannon kasvu 2,5-kertaiseksi vuoteen 2022 mennessä. Sijainninohjauksen keinojen kehittäminen, vedenlaadun seuranta ja saatujen tietojen hyödyntäminen ovat tärkeitä tekijöitä vesistökuormituksen hallitsemisessa.

Kiertovesilaitokset vähentävät ympäristökuormitusta

Ympäristökuormituksen vähentämisen kannalta paras ratkaisu olisi, että pääosa tuotannon kasvusta tapahtuisi kiertovesilaitoksissa. Maalle sijoitettavissa kiertovesilaitoksissa käytetään vedenkierrätys- ja puhdistustekniikkaa ja ne mahdollistavat myös taajamien ja teollisuuden jätevesipuhdistamoiden tai jäteasemien hukkalämmön hyödyntämisen.

Aikataulu luo kuitenkin paineita nopeiden ratkaisujen aikaansaamiseksi. Kalankasvattajat toivovat, etteivät kiellot ja rajoitukset vie toimintaedellytyksiä elinkeinolta, ja pitävät uusien tekniikoiden sekä toimintatapojen testausta tuotanto-olosuhteissa tärkeänä. Ympäristönsuojelun näkökulmasta taas lisäpanostus tutkimukseen ja kehitykseen valvotuissa koeolosuhteissa, sekä teollisuuteen tai maatilatoimintaan integroitujen kokeilulaitosten rakentaminen olisi oikeampi, joskin hitaampi tapa edetä.

Stora Enson tehdasalueelle Varkauteen on päätetty rakentaa kirjolohen jatkokasvattamiseen keskittyvä kiertovesilaitos. Sen tuotantovolyymi tulee olemaan noin 1000-1300 tonnia vuodessa. Kaupallisia kiertovesilaitoksia on Suomessa vain muutamia, joten uusille on runsaasti tilaa.

Teksti:

Katri Sarres, Suomen ympäristökeskus

Lisätietoja:

Vesiviljelystrategian 2022 ympäristöselostus (luonnos)

Paluu etusivulle