Kuva: Jukka Aroviita

Koillismaan alueen purot kärsivät valuma-alueelta ojitusten, metsänpohjan muokkausten ja rantametsien hakkuiden myötä tulevaista ravinteista ja sedimentistä. Alueen asukkaille ja kesämökkiläisille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan metsäpurot koetaan tärkeiksi ja niiden tilaa halutaan parantaa.

Perkaukset ja suoristukset ovat heikentäneet purojen tilaa

Sedimentti voi puroihin kulkeutuessaan muodostaa purojen tasaisille osuuksille paksuja hiekkapatjoja vähentäen veden syvyysvaihtelua ja peittäen muun muassa kalojen talvehtimis- ja lisääntymispaikkoja. Aikoinaan tehdyt purojen perkaukset ja suoristukset ovat myös heikentäneet purojen tilaa. Vuoden 1998 jälkeen alueella on inventoitu, eli ”käyty läpi” kaikkiaan yli 1700 purokilometriä, eli yhteensä 450 metsäpuroa. Luonnollisessa tilassa arvioitiin olevan vain kaksi prosenttia puro-osuuksista. Arviointi toi myös ilmi, että ainoastaan noin viidennes osuuksista oli niin hyvässä tilassa, että ne selväisivät ilman kunnostustoimenpiteitä. Kunnostustoimia on tehty noin 42 kilometrille (Luhta, 2014).

Purot koetaan tärkeiksi

Koillismaan asukkailta ja kesämökinomistajilta kysyttiin heidän mielipiteitään alueen metsäpurojen tilasta talvella 2013. Kysely lähetettiin lähes 1 800 kotitaloudelle ja vastausprosentti oli 39. Vastaajista 64 % oli metsänomistajia. Hiukan yli puolella heistä oli puroja metsissään. Miltei viidennes metsäomistajista oli jo toteuttanut vapaaehtoisia toimia purojensa hyväksi.

Tutkimuksessa kysyttiin halukkuutta toimia jatkossa metsäpurojen tilan parantamiseksi. Jos Koillismaalle perustettaisiin ohjelma metsäpurojen kunnostamiseksi, sitä olisi valmis rahoittamaan hiukan yli puolet vastaajista vuosittain viiden vuoden ajan. Vajaa viidennes vastaajista ilmaisi olevansa halukas Koillismaan metsäpurojen kunnostustalkoisiin ja osallistumishalukkuutta pohti noin 40 % vastaajista. Ylipäätään metsäpurot ja niiden tilan parantaminen koettiin alueella tärkeäksi ja niiden eteen oltiin valmiita toimimaan.

Tutkimus kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan REFFECT-hankkeeseen, jota johtaa Timo Muotka Oulun yliopistosta. Tutkimus on lisäksi osa EU:n puiteohjelmaa REFORM-hankkeen myötä.

Teksti ja lisätietoja:

Sari Väisänen ja Virpi Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Paluu etusivulle