Vesistökunnostusverkoston vuoden 2013 seminaari pidetään Lahden Sibeliustalolla 14.-16.8. yhteistyössä Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön, RESTORE -hankkeen ja koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Tervetuloa!

• Kutsu ja ohjelma

Ilmoittauduthan 13.7. mennessä osoitteessa www.ymparisto.fi/koulutus.

Päivien yhteydessä järjestetään kaikille avoin vesistöjen kunnostusnäyttely, jossa voi esitellä kunnostusaiheista hanketta, yritystä, julkaisua tai vaikkapa uutta innovaatiota. Lisäksi päivillä jaetaan Vuoden vesistökunnostaja -palkinto.

Ymparisto.fi -palvelu ja myös kunnostusverkoston www-sivut uudistuvat syksyllä

Ympäristöhallinnon www-uudistuksen myötä ymparisto.fi -palvelu uudistuu ja samalla kunnostusverkoston sivuja kehitetään. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa sivujen sisältöön ja niiden tarjoamiin toiminnallisuuksiin. Kerro ideasi SYKEn kunnostusyhdyshenkilöille niin viemme niitä eteenpäin!

SYKEn kunnostusyhdyshenkilöt vaihtuneet

Auri Sarvilinna ja Maria Arola ovat jääneet virkavapaalle ja vesistökunnostuksen yhdyshenkilöinä SYKEssä toimivat Liisa Hämäläinen, Pinja Kasvio, Ilkka Sammalkorpi ja Ari Mäkelä (etunimi.sukunimi@ymparisto.fi).

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen rakennettujen jokien tutkimusohjelmassa (2011-2016) seurataan jokikunnostuksien ekologisia ja sosioekonomisia vaikutuksia. Nämä tieteellisesti toteutetut seurantatutkimukset ovat kattavuudeltaan kansainvälisestikin ainutlaatuisia.

Tutkimusohjelmassa selvitetään myös padottujen jokien vaelluskalakantojen elvyttämismahdollisuuksia, kuten kalateihin liittyviä ratkaisuja. Ohjelman kokonaisvaltaisena tavoitteena on kehittää rakennettujen jokien kalataloutta ja vaelluskalakantoja niiden kestävän käytön edistämiseksi.

Lisätietoja:

• Aki Mäki-Petäys, RKTL, etunimi.sukunimi@rktl.fi
• Rakennettujen jokien tutkimusohjelma (RKTL)

Lapin ELY-keskus on hyväksynyt Lapin virtavesien kunnostusohjelman vuosille 2013-2020. Kunnostusohjelman avulla toteutetaan Lapin vesienhoitoalueiden hoitosuunnitelmien päämääriä.

Ohjelman laadinnassa on noudatettu
vesistökunnostusstrategian periaatteita sekä huomioitu kansallisen kalatiestrategian tavoitteet.

• Lapin virtavesien kalataloudellinen kunnostamisohjelma 2013-2020

Lisätietoja:

• Jarmo Huhtala, Lapin ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Piritajoella Pohjois-Virossa toteutettiin vuonna 2012 kalataloudellisia kunnostustoimia osana Uudenmaan ELYn koordinoimaa HEALFISH-hanketta.

Veneküla -koskeen rakennettiin uudentyyppinen, keinotekoinen kutualue meritaimenelle, lohelle ja nahkiaiselle, koska luontaisesti uoman pohjaa peittävä irtonainen kutusoraikoksi kelpaava aines oli hävinnyt ja paikalle oli jäänyt vain sileä kalkkikivikalliopohja. Uoman pohjalle kaivettiin noin metrin syvyinen, 10x10 m laajuinen syvänne, joka täytettiin kutusoralla. Alue ympäröitiin isommilla, kuopasta louhituilla ja muualta tuoduilla kivilohkareilla, jotka tarjoavat suojaa ja elinympäristöjä kaloille.

Kunnostuksen alustavat tulokset vaikuttavat lupaavilta. Ensimmäiset lohet kutivat paikalla jo viime syksynä. Virossa on runsaasti vastaavanlaisia kalkkikalliopohjaisia virtapaikkoja, joihin tällä uudella menetelmällä voidaan saada aikaan uusia lisääntymisalueita lohelle ja taimenelle.

 Lisätietoja:

• Markku Kaukoranta, Uudenmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
• Healfish-hanke

Kolmekymmentä jokikunnostuksista kiinnostunutta asiantuntijaa kymmenestä maasta osallistui RESTORE-hankkeen tapahtumaan toukokuussa. Matkalla tutustuttiin Münchenin ja Baselin alueen rakennettujen jokien kunnostuksiin ja luonnonmukaisiin ohitusuomiin.

Isar-joen ekologiset kunnostukset ja tulva-alueiden palauttaminen ovat parantaneet vaelluskalojen elinvoimaisuutta ja lisänneet alueen monikäyttöisyyttä virkistysalueena. Rein-joen vesivoimalaitosten luonnonmukaisissa ohitusuomissa oli huomioitu ympäristövirtaama eli luonnolliset virtaaman vaihtelut, jotta joen ekosysteemin hyvä tila voidaan turvata.

Matka oli onnistunut eivätkä jatkuvat sateet lannistaneet porukan intoa. Monipuolisten ja mielenkiintoisten kohteiden ja keskusteluiden avulla  eurooppalaista vesistökunnostusverkostoa saatiin entisestään vahvistettua. Tutustumisen arvoiset esimerkit rohkaisivat jatkamaan työtä rakennettujen jokien parissa kotimaassa. 

Lisätietoja:

• Pinja Kasvio ja Jukka Jormola, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
• RESTORE -hanke

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen VELHO -hanke on julkaissut "Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin: Ohjeita ranta-alueiden hoitoon" -oppaan. Oppaassa käsitellään monipuolisesti ranta-alueiden hoitoa ja annetaan vinkkejä sopivan hoitomenetelmän valintaan. 

• Rytinää ruovikoihin - välkettä vesiin
  

Omat vedet paremmiksi

Omat vedet paremmiksi on Satavesi- ja Pro Saaristomeri -ohjelmien kansalaistoimintaosio, jossa järjestetään opastus- ja koulutuspäiviä sekä aktivoidaan ihmisiä havainnoimaan lähivesistön tilaa.

• Omat vedet paremmiksi -kampanjan Facebook-sivut

Suuren suosion saaneet Oman vesistön seurantakurssit ovat parhaillaan käynnissä. Uudet vesistöhavainnoijat ovat jatkuvasti tervetulleita mukaan. Ota yhteyttä mikäli olet kiinnostunut asiasta!

Lisätietoja:

• Elina Joensuu, Jaana Rinne ja Kati Saarni, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
• Satavesi-ohjelma
• Pro Saaristomeri-ohjelma

Kevään aikana käynnistynyt Yhteisillä vesillä -hanke tähtää vesien tilaan liittyvän tiedon löydettävyyden ja tutkimustulosten näkyvyyden parantamiseen. Tavoitteena on olemassa olevan vesistötiedon tuominen laajemmin kansalaisten saataville ja avuksi käytännön vesiensuojelutyössä. Hankkeen etenemistä voi seurata "yhteisillä vesillä" -blogissa.

Pyhäjärvi-instituutin lisäksi hanketta toteuttavat Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry, Vantaanjoen ja Helsingin Seudun Vesiensuojeluyhdistys ry, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry ja Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry. Hanketta rahoittaa Lapin ELY-keskys ja Manner-Suomen ESR-ohjelma

Lisätietoja:

• Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti, etunimi.sukunimi@pji.fi
• Yhteisillä vesillä -blogi
  

Nummi-Pusulassa sijaitsevien Tarkeelanjärven ja Niemilammen vesiyhteisö perustettiin 24.5.2013, ja sen lopullinen jäsenmäärä tulee olemaan noin 80-90.
Vedennosto toteutetaan rakentamalla pato, jonka kunnossapidosta ja toimivuudesta yhteisö vastaa. Vesilain mukaan kaikkien hankkeesta hyötyvien on osallistuttava padon rakentamiskustannuksiin. Rakentamisvaiheen jälkeen ainoastaan ne hyödynsaajat, jotka ovat liittyneet vesiyhteisön jäseniksi, vastaavat kunnossapidosta.

Vedennostohanketta suunnitellessa kannattaa jo alkuvaiheessa miettiä tehokkaita kannustimia, jotta mahdollisimman moni hyödynsaaja liittyisi yhteisöön.

Lisätietoja:

• Pasi Saari, etunimi.sukunimi@fingrid.fi
  
• Tarkeelanjärvi ja Niemilampi 

Kevättalvella 2013 tehostettiin lähes umpeenkasvaneen Vanjärven veden vaihtuvuutta avaamalla järven ja sen vieritse virtaavan Vanjoen välistä vesiyhteyttä sekä kaivamalla vesialueelle virtausreittejä ja avovesiallikoita. Järven ali- ja keskivedenkorkeutta nostetaan kesällä 2013 Vanjokeen rakennettavan pohjakynnyksen avulla.

Arvokkaana lintujärvenä tunnetun Vanjärven kunnostuksen tavoitteena on parantaa Vanjärven vesialueen ja rantojen käytettävyyttä sekä järven ja sen alapuolisen Hiidenveden vedenlaatua. Vanjärven kunnostus toteutetaan osana "Hiidenveden kunnostus 2008-2011" -hanketta.

Lisätietoja:

• Jarmo Vääriskoski ja Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
• Vanjärven kunnostus

Helsingin Viikissä sijaitsevaa Saunapellonpuiston lammen kunnostus aloitettiin viime kesänä osana Helsingin kaupungin pienvesiohjelman toteuttamista. Lammen kunnostustoimiin kuuluu tehokalastusta, petokalaistutuksia sekä niittoja. Kunnostukset toteutetaan yhteistyössä lähialueen asukkaiden kanssa.

RKTL on tutkinut lammen kalastoa. Lammessa on  paljon hopearuutanoita ja yksi syy lammen rehevyysongelmiin on ravinteiden vapautuminen pohjasedimentistä veteen kalojen möyhentäessä pohjaa. Lammella on myös seurattu vedenlaatua ja tutkittu  vesihyönteisiä, kasvi- ja eläinplanktonia sekä pohjaeläimiä.

Lisätietoja:

• Katja Pellikka, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@hel.fi
• Helsingin pienvesiohjelma

Tutkimus syntyi Kellon kyläyhdistyksen ja Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen tarpeesta kuulla asukkaiden näkemyksiä vesienhoidon tavoitteista ja halukkuudesta osallistua vesienhoitoon Kalimenjoen valuma-alueella. Tutkimusmenetelmänä käytettiin ehdollisen arvottamisen menetelmää, joka perustuu kyselytutkimukseen. Kysely lähetettiin 1 632:lle valuma-alueen kotitaloudelle.  

Tutkimus esitti uuden toimintatavan, jolla vesienhoidon tavoitteita voidaan kuvata ja konkretisoida yleisölle. Paikallinen media levitti tehokkaasti tietoa kyselystä. Samalla itse kysely antoi laajasti tietoa vesienhoidosta ja meneillään olevista tai suunnitelluista vesistöjen kunnostuksista. Tutkimus herätti keskustelua vesienhoidon hyödyistä ja kustannuksista alueella.

Kyselyn tulokset tarjoavat arvokasta tietoa alueellisen toiminnan ja päätöksenteon tueksi. ”Kalimenjoen mallin” mukainen kysely on mahdollista toteuttaa vastaavanlaisissa kohteissa, joissa tarvitaan valuma-alueen asukkaiden näkemyksiä vesienhoidosta.

Lisätietoja:

• Virpi Lehtoranta ja Kati Martinmäki, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
• Pohjoisten pienvesien tilan tilan parantaminen (METSÄPURO) -hanke

>> Haapajärven kunnostus (Kaakkois-Suomi)
>> Urpalanjoen kunnostukset (Kaakkois-Suomi)

>> Hoitokalastussaaliit vuosittain
>> Maanmittaus ja järven nosto