Kipsinlevitykseen soveltuu kuivalannan tai kostean kalkin levityskalusto. Kuva: Janne Artell

Peltojen kipsikäsittely parantaa viljelymaan mururakennetta ja vähentää siten sekä maa-ainekseen sitoutuneen että liukoisen fosforin kuormitusta. Peltojen kipsikäsittelyn soveltuvuutta laajaan vesiensuojelukäyttöön parantamaan Saaristomeren tilaa tutkitaan Helsingin yliopiston ja SYKEn toteuttamassa SAVE-hankkeessa.

Syksyn aikana Varsinais-Suomessa toteutettiin pilotti, jossa kipsiä levitettiin yli 1550 peltohehtaarille. Pilottiin osallistui 55 viljelijää Savijoen valuma-alueella Liedossa ja Paimiossa. Kipsiä levitettiin noin 6200 tonnia eli 4 tonnia per hehtaari. Pilotin avulla hankittiin käytännön kokemusta kipsin toimitusketjusta, levityksestä ja soveltuvuudesta osaksi tilan peltotöitä.

Kipsikäsittelyn vaikutuksia vedenlaatuun seurataan Savijoella jatkuvatoimisilla mittareilla ja käsinäyttein kolmessa mittauspisteessä. Lisäksi hankkeessa seurataan kipsin vaikutuksia vesieliöstöön (mm. vesisammal, vuollejokisimpukka, kalasto) sekä peltomaan ja kasvuston ravinnetilaan.

Kipsin vaikutukset jo havaittavissa

Syksyn ensimmäisen, vasta marraskuun puolivälissä sattuneen valuntapiikin aikana Savijoen veden sameus oli aluksi samaa luokkaa niin vertailu- kuin kipsinlevitysalueellakin. Heti sameushuipun jälkeen vesi alkoi kuitenkin olla kirkkaampaa kipsinlevitysalueella kuin vertailualueella. Erityisen selvää tämä oli kipsinlevitysalueen alaosassa.
 
Koko valuntatapahtuman aikana sameus oli kipsinlevitysalueen alaosassa keskimäärin 28 % pienempi kuin vertailualueella. Ennen kipsin levitystä kipsialueen sameudet olivat vertailualuetta suurempia. Sameus korreloi maa-ainekseen sitoutuneen fosforin määrään. Hankkeen toteuttajilla on vankka usko, että kipsin teho näkyy tulevissakin valuntatilanteissa.

SAVE-hanke on osa Juha Sipilän hallituksen kiertotaloutta edistävää kärkihanketta. Se saa rahoitusta ympäristöministeriöltä sekä EU Central Baltic -ohjelmasta NutriTrade-hankkeen kautta.

Kipsihankkeen etenemistä voit seurata osoitteessa http://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/. SAVE-kipsihankkeen löydät myös Facebookista ja Twitteristä!

Lisätietoja:

Markku Ollikainen, professori, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Petri Ekholm, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Eliisa Punttila, projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Paluu etusivulle