Kuva: Mika Säpyskä/Viestikettu

Virtsa on lannoiteteholtaan keinolannoitteen veroinen ja täyttää lannoitevalmistelainsäädännön vaatimukset. Virtsalla lannoittaminen on viljelijälle taloudellisesti kannattavaa, mikäli sen sisältämille ravinteille on tarvetta ja kuljetusmatkat pysyvät kohtuullisina. Noin 10 % maatalouden keinolannoitteista voitaisiin korvata hyödyntämällä virtsaa. Virtsan erottelevilla käymäläratkaisuilla saadaan jopa neljä kertaa enemmän ravinteita talteen ja rehevöittävät päästöt pienenenevät viidennekseen. Samalla jätevedenpuhdistamoiden kuormitus pienenee noin neljännekseen ja fosforikuormitus puolittuu.

BIOUREA* -hankkeessa testattiin virtsan erilliskeräystä, kuljetusta ja lannoitekäyttöä peltomittakaavassa. Lisäksi vertailtiin erilaisten vesihuoltoratkaisujen ravinnepotentiaalia ja ympäristövaikutuksia. Virtsan todettiin olevan lannoiteteholtaan keinolannoitteen veroinen ja täyttävän hygieeniseltä laadultaan ja raskasmetallipitoisuuksiltaan lannoitevalmisteita koskevat vaatimukset.

Virtsan käytöllä on positiivisia ympäristövaikutuksia

Erottelevilla käymäläratkaisuilla saadaan ravinteet tehokkaasti talteen ja vähennetään vesistöjen rehevöitymistä. Virtsan levitys aiheuttaa happamoitumista, mikä on hallittavissa kehittyneillä peltolevitystekniikoilla. Virtsasta löytyi lääkeainejäämiä ja lisää tietoa tarvitaankin niiden ja muiden haitta-aineiden käyttäytymisestä ja vaikutuksista ennen laajamittaista hyötykäyttöä.

Virtsan käyttö on taloudellisesti kannattavaa

Virtsan arvosta suurin osa muodostuu typestä ja kaliumista. Virtsan ravinnearvo on noin 13 € tonnia kohden, josta reilu kolmannes kuluu kuljetus- ja levityskustannuksiin. Käyttämällä virtsaa lannoitteena, viljelijän hyöty on jopa 70 €/ha ravinteiden tarpeesta riippuen.

Virtsassa piilee miljoonia

Virtsan rahallinen arvo olisi useita miljoonia, mikäli kaikkien Suomen taajama-asukkaiden virtsa hyödynnettäisiin lannoitteena. Virtsaralli taajamissa ei ole kuitenkaan järkevää ja logistiikkaan liittyvät haasteet tulisi ratkaista kehittämällä käymäläjätteistä helppokäyttöisiä lannoitetuotteita.

Rohkeita kokeiluja tarvitaan

Ravinteiden talteen otto taajama-alueilta vaatii vielä kehitystyötä ja ratkaisujen käyttöönottoon tarvitaan ohjauskeinoja, kannustimia ja asennemuutosta. Syntypaikkaerottelua voitaisiin testata esimerkiksi uusilla asuinalueilla. Tarvitaan rohkeita kokeiluja, mutta myös poliittista ohjausta ja päätöksiä, jotta kierrätyslannoitteille syntyisi markkinoita.

^{*BIOUREA – innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron toteuttamisessa 2015 - 2016 oli Tampereen ammattikorkeakoulun, Käymäläseura Huussi ry:n ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishanke. Hanketta rahoitettiin ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta RAKI-ohjelmasta.  Tavoitteena oli edistää erilliskerätyn virtsan ja käymäläkompostin tuotteistamista lannoitevalmisteeksi.}

Teksti ja lisätietoja:

Tutkimusinsinööri Riikka Vilpas, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Suvi Lehtoranta, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Paluu etusivulle