Kuva: Pauliina Louhi

"Puuta tulisi käyttää nykyistä enemmän virtavesien elinympäristökunnostuksissa, koska se monipuolistaa kalojen ja muiden virtavesien elinympäristöä tehokkaammin kuin yksinomaan kivien lisääminen purouomaan”, muistuttaa Oulun yliopistossa tutkijana toiminut Pauliina Louhi Metsätalouden vesiensuojelupäivillä 22.9.2015.

Suomessa puun käyttö on vielä harvinaista ja kunnostukset tehdään yleensä lisäämällä uomiin yksinomaan kiviä ja kutusoraa. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja muualla Euroopassa on jo pitkään hyödynnetty puumateriaalia elinympäristökunnostuksissa. 

Puiden rungot ja oksat suojaavat kaloja ja selkärangattomia pedoilta, kovalta virtaukselta ja kuivuudelta. Puukynnykset myös pidättävät tehokkaasti puista varisevia lehtiä eliöyhteisön energialähteeksi, mitä ilman ekosysteemit eivät tule toimeen. Erilaisilla puusuisteilla pyritään myös muokkaamaan veden virtausta ja vähentämään siten purojen pohjalla kulkeutuvaa hiekkaa, mikä aiheuttaa ongelmia lukuisissa puroissa erityisesti metsätalousvaltaisilla alueilla.

Kokemukset kunnostusten onnistumisesta vaihtelevat

Kotimaisista kunnostuksista kertyneet kokemukset esimerkiksi kalastossa ja pohjaeläimistössä ovat olleet vaihtelevia. Etelä-Suomen puroissa on taimenien havaittu kutevan vastaperustetuilla soraikoilla jo kunnostuksia seuraavana syksynä, kun taas Pohjois-Suomessa tuollaiset havainnot ovat olleet harvinaisempia. Poikkeuksiakin näihin yleistyksiin löytyy. Purojen pohjalla eläviin selkärangattomiin nykyisen kaltaisilla kunnostuksilla ei näyttäisi olevan vaikutusta.

Syitä vaihteleviin tuloksiin on mahdotonta antaa, koska kunnostuksien seuranta on puutteellista. Lyhytaikaiset ja alueellisesti suppeat havainnot kutevista kaloista eivät vielä kerro lohikalojen koko elinkierron saati sitten ekosysteemin palautumisesta. Vähäiset seurantatutkimukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että puuta tulisi hyödyntää meidänkin kunnostuksissa monin eri tavoin kuten muualla maailmassa jo tehdään.

Lähes kaikki suomalaiset virtavedet ovat jollakin tavalla muutettuja

Joista ja puroista on usein poistettu puut uittoperkauksien yhteydessä, metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteenä tai virkistyskäyttäjien vaatimuksista muiden muutoksien lisäksi. Puiden koetaan hankaloittavan liikkumista ja rehevöittävän puroja. Tällä tehokkaalla, vaikkakin osin ymmärrettävällä, puiden siivoamisella olemme samalla kadottaneet suuren osan elinympäristöjen monimuotoisuudesta sekä luonnollisesta virtausvaihtelusta koskimaisten ja hidasvirtaisempien paikkojen välillä.

Metsätalouden vesiensuojelupäivillä ”Metsät ja pienvedet” -teema

Metsätalouden vesiensuojelupäivillä oli tänä vuonna teemana ”Metsät ja pienvedet”. Päivien järjestäjinä toimivat Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Tapio Oy. Tarkempaa tietoa päivillä käsitellyistä asioista sekä koko valuma-alueen huomioivan vesienhoidon periaatteista, työkaluista ja kehittämistarpeista löytyy helmikuussa ilmestyvästä Vesitalous-lehden teemanumerosta "Metsätalouden vesiensuojelu" (1/2016).

Teksti ja lisätietoja:

Ympäristöasiantuntija Pauliina Louhi, Fortum Power and Heat Oy & Oulun yliopisto, etunimi.sukunimi@gmail.com

Tutkija Saija Koljonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

• Metsätalouden vesiensuojelupäivät 2015 (esitysten pdf:t ja videot)

Paluu etusivulle