Suomen valtuuskunta Vesi ja Terveys -pöytäkirjan osapuolikokouksessa Oslossa 25. - 27.11.2013. Valtuuskunnan puheenjohtaja ympäristöneuvos Hannele Nyroos  (keskellä) sekä jäsenet neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala  (vas.) ja projektipäällikkö Karri Eloheimo (oik).

Suomi on monipuolisesti mukana lukuisissa vesiasioita edistävissä kansainvälisissä sopimuksissa ja niiden toteuttamisessa. Viimeksi marraskuun lopulla Suomi sai tärkeän roolin YK:n vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan (Protocol on Water and Health) kokouksessa Oslossa, kun neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala (sosiaali- ja terveysministeriö) valittiin pöytäkirjan toteuttamista koordinoivaan johtoryhmään. Pöytäkirjalla edistetään YK:n ihmisarvoksi julistamaa oikeutta puhtaaseen veteen ja riittävään hygieniaan.

Suomi on ollut mukana monissa vesivaroja ja terveyttä koskevissa työryhmissä mm:

• vesi-terveys-työryhmässä kehittämässä raportointia, jolla arvioidaan pöytäkirjan tavoitteiden asettamista ja niiden toteutumista.
• vesiepidemioiden seurantaryhmässä, jonka työn tuloksena on julkaistu kaksi vesiepidemioiden selvittämistä koskevaa ohjekirjaa.
• työryhmässä, jossa valmisteltiin suosituksia ihmisten yhdenvertaiseen oikeuteen veteen ja sanitaatioon.
  

Lisäksi Suomi osallistuu talousveden pientoimittajien ja jäteveden puhdistuslaitosten ohjeen laatimiseen ja edistää talousveden turvallisuussuunnitelmien (WSP) laatimista.

Suomi tukee pöytäkirjan toimeenpanoa myös epäsuorasti

Suomi on tukenut merkittävästi pöytäkirjan toimeenpanoa 2008 julkistetun Laajemman Euroopan aloitteen (Wider European Initiative) kautta. Siinä painotetaan kriisien ennalta ehkäisyä, rauhanprosessien tukemista ja ympäristöyhteistyötä samoilla maantieteellisillä alueilla, joiden vesihuollon kehittämiseen pöytäkirja tähtää.

Ulkoministeriön rahoittamasta ja SYKEn hallinnoimasta FinWaterWEI-ohjelman rahoituksesta on suunnattu noin puoli miljoonaa euroa edistämään pöytäkirjan edellyttämien kansallisten tavoitteiden laatimista Keski-Aasian maille. Suomen rahoituksella tavoitteita laaditaan Armeniassa. FinWaterWEI II -jatkohankkeessa keskitytään mm. vesiturvallisuuden edistämiseen Kirgisiassa ja Tadzhikistanissa. 
Suomi oli yhdessä Norjan kanssa perustamassa vuonna 2010 EBRD:n vesirahastoa (European Bank for Reconstruction and Development), jonka avulla on käynnistetty vesisektorin kehittämishankkeita useissa Keski-Aasian ja Itä-Euroopan maissa. Suomi on lisäksi rahoittanut säännöllisesti pöytäkirjan sihteeristön toimintaa.

Itä-Euroopan, Keski-Aasian ja Kaukasian maat hyötyvät eniten

Vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja on erityisen merkittävä Itä-Euroopan, Keski-Aasian ja Kaukasian maille, joissa puhtaan veden puutteesta kärsii 19 miljoonaa ja puutteellisesta sanitaatiosta 67 miljoonaa henkeä. WHO:n arvion mukaan vuosittain näissä maissa kuolee yli 13 000 alle 14-vuotiasta lasta ja yli 170 000 henkeä kärsii vesivälitteisistä sairauksista.

Suomen kansalliset tavoitteet määriteltiin jo 2008

Pöytäkirja edellyttää kaikilta osapuolilta kansallisten tavoitteiden asettamista vedestä aiheutuvien sairauksien ehkäisemiseksi. Suomen kansalliset tavoitteet valmistuivat osapuolista ensimmäisenä vuonna 2008. Työryhmään kuuluivat sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ulkoministeriö, SYKE ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työryhmä raportoi tavoitteiden saavuttamisesta pöytäkirjan sihteeristölle kolmen vuoden välein.

Vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan tausta

Aloite vesivaroja ja terveyttä koskevasta instrumentista syntyi WHO:n suosituksesta Euroopan ympäristö- ja terveyskomiteassa. WHO:n Euroopan aluetoimiston ja YK:n Euroopan talouskomission (ECE) valmistelemasta ehdotuksesta laadittiin hallitustenvälisissä neuvotteluissa oikeudellisesti sitova asiakirja, joka liittyy ECE:n sopimukseen maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta (ECE:n rajavesisopimus).

Pöytäkirja tuli voimaan elokuussa 2005

Pöytäkirja hyväksyttiin ja avattiin allekirjoitettavaksi Euroopan ympäristö- ja terveysministereiden konferenssissa Lontoossa vuonna 1999. Suomi allekirjoitti pöytäkirjan Lontoon konferenssissa ja ratifioi sen vuonna 2005. Pöytäkirja tuli voimaan elokuussa 2005, kun 16 maata oli sen ratifioinut.
Tällä hetkellä sopimuksen on ratifioinut 26 maata. Allekirjoittajamaista 14 eivät ole pöytäkirjaa vielä ratifioineet. Uusimmat tänä vuonna pöytäkirjaan liittyneet maat ovat Bosnia-Hertsegovina ja Serbia.

Teksti ja lisätietoja: 

Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysminsteriö, etunimi.sukunimi@stm.fi

• About the Protocol on Water and Health (UNECE)

Paluu etusivulle