Tulosta
  14.12.2012

Yhdyskuntarakenteen ja aluekehityksen merkitys tulevaisuuden vesihuollolle

 

 Kuva: Timo Ratinen/YHA kuvapankki.

SYKEn kolmivuotisessa MMM:n rahoittamassa Hakeve-hankkeessa tutkittiin aluekehityksen muutosten vaikutuksia vesihuollon toimintaedellytyksille. Hankkeen loppuraportti pyrkii tarjoamaan kriteereitä ja menetelmiä hyödyntää paikkatietoa vesihuollon ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamisessa. Tavoitetilassa vesihuollon hankkeet voidaan ajoittaa tarkoituksenmukaisesti sinne, missä tarve on suurin. Raportti julkaistaan alkuvuodesta 2013 SYKEn sarjassa.

Maankäytön ja vesihuollon suunnittelun yhteensovittaminen haasteellista

Maankäytön suunnittelun tavoitteena on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä yhdyskuntarakenne. Eräs yhdyskuntarakenteen osakokonaisuus on toimiva infrastruktuuri vesihuoltoverkostoineen. Yhdyskuntarakenteen aluetyypit sekä vesihuollon toimintaedellytykset vaihtelevat maamme eri osissa. Asemakaava-alueilla, lievealueilla tai haja-asutusalueilla vesihuollon järjestämisen haasteet vaihtelevat muun muassa aluekehityksestä ja väestömuutoksesta johtuen. Lisäksi kunnilla on erilaisia suunnittelukäytäntöjä ja tavoitteita alueidensa kehittämiseksi. Myös laajemmat kuntien ulkopuolelta tulevat megatrendit kuten kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen vaikuttavat alueiden kehitykseen.

Yhteisen vesihuollon toimintaedellytykset vaihtelevat eri alueilla

Hakeve-hankkeessa selvitettiin muun muassa minkä tyyppisille alueille yhteisen vesihuollon verkostot ovat teknistaloudellisesti perusteltuja. Suunnittelukysymyksiä - kuten vesihuoltoa kasvavan kunnan lievealueilla - käsiteltiin tarkastelemalla lähemmin kuutta kuntaa. Väestökehityksen ja aluekehityksen arvioimiseksi laadittiin Tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta trendiura ja kolme skenaariota. Näin voidaan tunnistaa ne aluetyypit, joissa yhteisen vesihuollon edellytykset ovat paranemassa tai heikkenemässä. Kuntatasolla skenaarioajattelu auttaa suhteuttamaan nykykehitystä erilaisiin tulevaisuuden vaihtoehtoihin.

Paikkatietopohjaisen arviointimenetelmän kehittäminen

Alueet muuttuvat eri tavoin ja eri syistä, joten tarvitaan moninaisia keinoja muutoksen hallintaan ja sopeutumiseen. Tämä tutkimus toimii esiselvityksenä paikkatietopohjaisen arviointimenetelmän mahdolliselle jatkokehittämiselle suunnittelutyökaluksi. Esitetty ajattelumalli voi toimia jo tällaisenaan pohjana erilaisille paikkatietoanalyyseille. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kuntien vesihuollon kehittämisohjelmissa. Kyse ei ole kuitenkaan suunnitteluoppaasta.

Teksti ja lisätietoja:

Tutkijat Ville Helminen ja Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Paluu etusivulle