 |
| Tulvavahinkoarvioinnin lähtötiedot ja prosessi. Silander & Parjanne 2012. |
Tulvariskien hallinnan hyötyjen ja haittojen arviointia varten on kehitetty menetelmä, joka yhtenäistää ja helpottaa tulvavahinkojen ja toimenpiteiden hyötyjen arviointia.
Menetelmä on kehitetty ensisijaisesti vesistö- ja merivesitulvavahinkojen arviointiin.
Menetelmä yksinkertaistaa kustannushyötyanalyysin tekemistä, tehokkaan tulvasuojelutason määrittämistä sekä tulvariskin laskemista ja lisäksi hintojen päivittäminen sujuu helposti. Eri tulvan toistuvuuksille tehtyjä vahinkoarvioita voi hyödyntää esimerkiksi päätöksenteossa.
Menetelmä perustuu mm. paikkatietoaineistoihin
Menetelmä perustuu tulvakarttojen ja paikkatietoaineistojen pohjalta laskettuihin tunnuslukuihin sekä kansainvälisesti yleisesti käytettyihin menetelmiin. Menetelmällä voidaan arvioida erisuuruisille tulvariskeille rakennus- ja irtaimistovahinkoja, puhdistuskustannuksia, pelastustoimen kustannuksia sekä liikenteelle aiheutuvia vahinkoja. Käytettyjen vahinkofunktioiden avulla voidaan ennustaa euromääräiset vahingot vesisyvyyden funktiona.
Menetelmää on testattu Kittilässä ja tuloksia verrattu aikaisempiin rakennusvahinkoarvioihin ja vuoden 2005 tulvasta maksettuihin korvauksiin. Vuoden 2005 tulva-alueelle rakennusvahingot arvioitiin menetelmällä 5,67 milj. € suuruisiksi, joka vastaa hyvin aikaisemmin esitettyjä arvioita (Lehtiö, 2009). Rakennusvahinkokorvauksia tarkastelualueella maksettiin 1,80 milj. € ja menetelmällä laskettujen vahinkojen suuruus näille rakennuksille oli 1,33 milj. €.
Vahinkoarviot eivät sovellu kaikkiin tapauksiin
Vahinkoarviot on laskettu Suomen 21 merkittävälle tulvariskialueelle ja kaikille 83 tulvavaarakartoitetuille alueille eri tulvan toistuvuuksia vastaaville vesisyvyyksille. Käytännössä vahinkoarviot voidaan tehdä mille tahansa alueelle, mutta arvioiden tarkkuus riippuu suuresti käytettävissä olevan maanpinnan korkeusmallin tarkkuudesta. Myös paikkatietoaineistojen epätarkkuus aiheuttaa virheitä. Menetelmä ei sovellu yksittäisten kohteiden vahinkojen arviointiin.
Kaikkia tulvavahinkoja ei voida yksiselitteisesti arvottaa, joten menetelmällä ei voida arvioida kokonaisvahinkoa. Esimerkiksi ympäristölle tai kulttuuriperinnölle mahdollisesti aiheutuvat vahingot tulee arvioida muulla tavoin.
Teksti ja lisätietoja:
Kehitysinsinööri Antti Parjanne, Suomen ympäristökeskus SYKE,
Erikoistutkija Jari Silander, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Paluu etusivulle
