Tulosta
  14.12.2012

Talvivaaran kaivoksen vaikutukset näkyvät lähivesissä

 

Kipsisakka-altaan päävuotokohta, josta vedet johdettiin turvapadoille.
Kuvassa tilanne toisena vuotopäivänä. Kuva: Heli Nurmi
.

Sotkamossa sijaitsevan Talvivaaran kaivoksen marraskuisen jätevesipäästön haitta-ainepitoisuudet ovat pienentyneet lähijoissa merkittävästi. Päästö on kulkeutunut Kalliojärven ja Kivijärven syvänteisiin. Aineet eivät toistaiseksi näytä kulkeutuneen eteenpäin Laakajärveen ja Jormasjärveen.

Suuri jätevesivuoto sai alkunsa kaivosalueen kipsisakka-altaan vuodosta, joka havaittiin marraskuun alussa. Altaan kahdesta vuotokohdasta virtasi suuri määrä metallipitoista jätevettä kaivosalueelle. Suurempi vuoto kulkeutui etelään Vuoksen suuntaan ja pienempi pohjoiseen Oulujoen suuntaan. Pääosa noin miljoonan kuution jätevesivuodosta saatiin pysymään kaivosalueella takaisinpumppausten ja uusien patorakenteiden avulla. Kaivosalueella ja sen lähiympäristössä on käytetty neutralointikemikaaleja saostamaan metalleja jätevedestä.

Metalleista varsinkin nikkeliä, sinkkiä, kadmiumia, alumiinia ja uraania on huuhtoutunut etelän suuntaan Lumijoen kautta Kivijärveen. Pohjoiseen laskevan Salmisenpuron kautta pienempiä määriä haitta-aineita on kulkeutunut Kalliojärveen ja Kolmisoppeen. Vuodon aikana ja sen jälkeen on kulkeutunut Kalliojärveen nikkeliä lähes 400 kg, sinkkiä noin 160 kg ja kadmiumia alle 0,5 kg. Vastaavasti Kivijärveen kulkeutui nikkeliä lähes 1800 kg, sinkkiä noin 800 kg ja kadmiumia noin 2 kg. Kokonaiskuormitus tulee vielä kasvamaan kaivosalueen lähiympäristön suoalueille ja purojen varsille saostuneiden metallien osittain liuetessa veteen.

Haitallisten aineiden vesistövaikutukset ulottuvat erityisesti pohjaeläimistöön, vesiselkärangattomiin, leviin, kasveihin ja kalastoon. Kalakuolemia on havaittu pohjoispuolella Kalliojoessa ja Kolmisoppijärvessä. Kuolemien syynä ovat todennäköisesti veden happamuuden nopeat vaihtelut ja jätevesipäästön suuret alumiinipitoisuudet. Alueen kaloille ja muille vesieliöille haitta-aineista koituvat kokonaisseuraukset selviävät kokonaisuudessaan aikaisintaan ensi keväänä ja kesällä.

Teksti ja lisätietoja:

Erikoistutkija Jaakko Mannio projektipäällikkö Timo Jouttijärvi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
Projektipäällikkö Timo Jouttijärvi, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Paluu etusivulle